Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 17.06.2022/Pykälä 37

TEKN 17.06.2022 § 37  

1745/11.01.00.05/2022  

 Valmistelija:  Kalevi Huovinen, 0405462018

 Hakija:  T:mi Markku Holappa

 Kiinteistöt:  Telasuo 620-406-19-3

   Viiselä   620-402-23-6

Määräala 620-406-0019-0008-M0601 kiinteistöstä Puutela 620-406-19-8

  Alue:   Jäniskangas

 Toimenpide: Kallion louhiminen ja jalostaminen murskaamalla, sekä hiekan ottaminen.

 Maanomistaja: Molemmat kiinteistöt sekä määräalan omistaa hakija Markku Holappa

 Kaavoitustilanne Aluetta koskevat Kainuun maakuntakaava 2030:n kaavamäräykset. Kohteen sijaintiin ei kohdistu pohjavesirajauksen lisäksi muita merkintöjä.             

1. Asia 

Päätös ympäristönsuojelulain 27§:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kiviaineksen louhintaa ja murskaamista siirrettävällä murskauskalustolla Jäniskankaan soramonttualueella Puolangan kunnassa.

2. Luvan hakija ja yhteyshenkilö

 T:mi Markku Holappa, Y-tunnus 1256211-5

 Markku Holappa, 0400 190615

3. Toiminta ja sen sijainti

Lupahakemus koskee maa-ainesten ottoa, kallion louhintaa ja louheen murskausta sekä murskeen varastointia. Toiminta sijoitetaan Puolangan kunnan alueella sijaitseville kiinteistöille Telasuo 620-406-19-3 ja Viiselä   620-402-23-6 sekä hakijan omistuksessa olevalle määräalalle 620-406-0019-0008-M0601.

4. Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4§:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain 27§:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja e mukaan kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, ovat lupavelvollisia.

5. Lupaviranomaisen toimivalta

Maa-aineslain 7§:n mukaisena lupaviranomaisena toimii Puolangan kunnan tekninen lautakunta (Hallintosääntö 22§). Ympäristönsuojeluasetuksen 2§ mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Puolangalla toimii tekninen lautakunta, ratkaisee kivenlouhimon tai sellaisen muun kuin maanrakennustoimintaan liittyvän kivenlouhinnan, jossa kiviainesta käsitellään 50 päivää, kiinteän murskaamon tai sellaisen tietylle alueelle sijoitettavan siirrettävän murskaamon, jonka toiminta-aika on yhteensä 50 päivää, ympäristöluvan.

6. Asian vireilletulo

 Lupahakemus on jätetty kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle              23.2.2022. Hakemusta on täydennetty meluselvityksellä 6.5.2022.

7. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne 

Alue on vanhaa soramonttualuetta ja metsätalouskäytössä olevaa haja-asutusaluetta, jonka välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vakituisia eikä vapaa-ajan asuntoja.

Hakijalle on myönnetty alueelle maa-aineslupa louhinnalle 26.6.2015 ja hiekan otolle 24.5.2011. Hiekan ottolupa on päättynyt, ja kallion ottoalueelta tarvitaan lisää kiviaineksia, minkä vuoksi nyt haetaan yhteislupaa molemmille alueille.

Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa,

8. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Haja-asutusalueella olevat alueet sijaitsevat noin 18 kilometriä puolangalta koiliseen, tieltä 800 noin 1 km itään tietä 19115. Molemmilla alueilla on aiempaa ottoa. Louhintaa on suoritettu noin 0,2 ha:n ja hiekan ottoa noin 0,6 ha:n alueelta Ympäröivät alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä.

Lähimpänä oleva vakituinen asutus sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä ottoalueen länsipuolella. Koillispuolisen ison jänisjärven rannalla on loma-asutusta. johon jätetään kallion louhinta-alueesta hieman yli 300 metrin suojaetäisyys.

Alue sijaitsee 2E-luokan pohjavesiakueella 1162030 Jänisjärvenharju. Oton vaikutuspiirissä ei ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja.

Hiekka-alueen eteläpuolella oleva pieni jänisjärvi kuuluu Kiiminkijoen suojelualueeseen SACFI1101202. Kallioalueen itäpuolella on suojelualue Ison Jänisjärven lehto ja letto SACFI1200454. Ottoalueilla ei ole tiedossa sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajoittamalla.

9. Suunnitellut ottamistoimenpiteet

 Kallion louhinta-alue

Nyt haettavan ottoalueen koko on noin 2,3 ha. Aiempaa ottoaluetta laajennetaan muihin suuntiin, paitsi etelään, jossa luonnontilainen maanpinta laskee ottotasolle. Oton laajentamiselle itäpuoliselle tilalle Puutela 620-409-19-8 on maanomistajan suostumus. Luiskaukset rakennetaan kaltevuudella 1:3.

Ottoalueen länsipuolista, noin 1,0 ha aluetta  (piirros 9076.2) käytetään tukitoiminta-alueena, jolle sijoitetaan varastokasat. Siirrettävä murskauslaitos sijoitetaan tukitoiminta-alueelle tai ottoalueelle, mahdollisimman lähelle louhittavaa rintausta, joten paikka etenee louhinnan mukana. Murskauslaitos pyritään sijoittamaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Varastokasoja sijoitetaan murskauslaitoksen ja loma-asutuksen väliin meluhaittojen vähentämiseksi.

Ottomäärä on 90 000 m3, alin ottotaso +225,0(N2000) ja haettava ottoaika viisitoista (15) vuotta.

Polttoaineita ei aluella toimijan puolesta säilytetä, vaan tankkaukset suoritetaan koneurakoitsijoiden toimesta alueen ja pohjavesialueen ulkopuolella tai tukitoiminta-alueella huoltoautosta. Siirrettävällä murskausasemalla on omat, kaksoisvaipalliset ja laponestolla varustetut polttoainesäiliöt alueella murskausjaksojen aikana.

Louhoksesta on aiemman toiminnan yhteydessä johdettu vettä eteläpuoliselle suoalueelle. Jatkossa toimitaan samalla tavalla. Ohutpeitteisen kallioalueen pintavalunta suuntautuu luontaisestikin samaan suuntaan, joten pinta- tai pohjavesiolosuhteet eivät muutu merkittävästi, eikä toiminta aiheuta vettymistä. Suoalueen turve sitoo hienoaineksen, joten sitä ei johdu alapuoliseen ojitukseen tai muihin vesistöihin.

Hiekka-alue

Hiekan ja soran ottoaluetta  kasvatetaan enimmäkseen pohjoiseen, ottamisalueen pinta-ala on 2,0 ha. Aiempi maa-aineslupa on päättynyt 30.6.2021. Alueella on vielä aiemman toiminnan varastokasoja. Haettava ottotaso on +217,0(N2000), mikä jättää pohjoisreunan suppakuopan perusteella pohjaveteen vähintään neljän metrin suojakerroksen. Pohjavesipinnan taso varmistetaan suppakuoppaan asennettavalla pohjaveden havaintoputkella. Ottoaika on yhteislupahakemuksen mukainen 15 vuotta ja haettava ottomäärä 85 000 m3.

Luiskaukset tehdään kaltevuudella 1:3. Vanhan montun pohjaa korotetaan haettavalle ottotasolle, mikäli se on tarpeen neljän metrin suojakerroksen varmistamiseksi pohjaveteen. Ainakin oton alkuvaiheessa aluetta käytetään tuotteiden varastoalueena, koska hiekka- ja kallioalueen välinen tukitoiminta-alue on pääosin louhostoiminnan käytössä.

Alueella on lähellä haettavaa ottotasoa soraisempi kerros. Murskattavaa soraa on noin 20 000 m3, ja tämän määrän murskaukselle haetaan ympäristölupaa. Murskauslaitos pyritään sijoittamaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, ohjeellinen paikka suunnitelmakartalla.

Laajennusalueen pintamaat kuoritaan vaiheittain alueen reunoille, missä ne toimivat oton aikaisina suojavalleina. Lopputilanteessa pintamaat levitetään ottoalueelle kasvukerrokseksi.

10. Hakemuksen mukainen toiminta

Alueella tulee toimimaan siirrettävää kuormauskalustoa ja murskauslaitoksia. Hakijan esityksen mukaan toiminta-aikoina tehdään:

-          kallion porausta arkipäivinä klo 7-21

-          räjäytystöitä arkipäivinä klo 8-18

-          Louheen rikotusta arkipäivinä 8-18

-          Murskaamista arkipäivinä 7-22, keskimäärin 200 tuntia/vuosi

-          Kuormaamista ja kuljetuksia arkipäivinä 6-22

Alueella suoritetaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta muutaman kerran vuodessa. Alueella säilytetään tuotannon välisinä aikoina murskeita vaihtelevia määriä. Maksimi murskeen ja louheen tuotantomäärä on 100 000 tonnia vuodessa ja hiekan ja soran 50 000 tonnia. Koko tuotantoaikana otetaan 90 000 kiintokuutiometriä kalliokiviainesta ja 85 000 kiintokuutiometriä soraaja hiekkaa. Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, josta ne käytetään hyväksi maisemoinnin yhteydessä.

11. Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

Jotta louhos oheistoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, louhos suojataan alueelta kuorituilla ja kuorittavilla pintamailla. Lohkareita voidaan käyttää lisäsuojauksena. Louhoksen korkeimmilla reunoilla lisäsuojauksena käytetään poroaitaa.

Kulku alueelle tapahtuu aiemman toiminnan mukaisesti pohjoispuoliselta tieltä 19115. Alueelle johtavan tien varteen sijoitetaan riittävän kookkaat varoitustaulut louhosalueesta ja siellä

tehtävistä räjäytystöistä. Räjäytyksistä varoitetaan äänimerkein ja liikenne louhoksen läheisyydessä estetään räjäytysten ajaksi.

Louhinnan ja murskauksen toteuttavat ulkopuoliset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Hakija valvoo, että louhoksen suojaus sekä tukitoiminta-alue toimintoineen ovat turvallisia.

Hiekan ja soran ottoalue suojataan pintamaavalleilla, tarvittaessa myös poroaidalla.

12. Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Koska ottoalueet ovat tavanomaista maastoa, joilla ottoa on jo suoritettu, ei suunnitelman mukaisella otolla jälkihoitotöineen ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisema-arvoon.

 Ottoalueet eivät myöskään näy asutukselle tai loma-asutukselle.

Lähimmät vakituiset asutukset sijaitsevat noin yhden kilometrin etäisyydellä louhoksesta, joten toiminnoista ei aiheudu niille melu-, pöly- tai tärinähaittoja. Kallion louhinta suoritetaan nykyisen louhosmontun laajennuksena, jolloin louhoksen seinämät vähentävät melua loma- asutuksen suuntaan. Reunoille kasattavat pintamaavallit sekä puusto vähentävät myös melun leviämistä.

Eniten melua aiheuttavia porauksia ja räjäytyksiä suoritetaan vain muutama vuosittain. Toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston 9.9.2010 kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman ns. Murausasetuksen (VNa 800/2010) periaatteita ja siinä annettuja ohjeita. Eri toimintojen toiminta-ajat on määritelty maa-aines- ja ympäristöluvan yhteishakulomakkeessa. Mahdollista haitallista pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla.

Hiekan oton melutaso on huomattavasti vähäisempää kuin louhosalueen melu, koska alueella suoritetaan vain kuormaamista ja kuljetuksia, jotka nekin ovat satunnaisia.

Ottotoiminnan seurauksena laajennusalueilta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö, joka on vähäistä, eikä näiden poistumisesta ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti.

Hakija käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten

mukaiset vaatimukset. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään

maarakentamiseen tai alueen maisemointiin. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin.

Toiminnoissa noudatetaan erityistä huolellisuutta, koska ottoalueet sijaitsevat luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveteen jätetään neljän metrin suojavyöhyke.

Noin 60 metriä hiekka-alueen eteläpuolella sijaitseva Pieni Jänisjärvi kuuluu Kiiminkijoen suojelualueeseen SACFI1101202. Suunniteltu otto vaikuta lähialueen tai Pienen Jänisjärven vesitasapainoon, eikä sillä arvioida olevan em. suojelualueeseen haitallisia vaikutuksia. Kallioalueen itäpuolella, myös noin 60 metrin etäisyydellä on suojelualue Ison Jänisjärven lehto ja letto SACFI1200454. Louhinta ei vaikuta alueen pinta- tai pohjavesitasapainoon siten, että sillä olisi suojelualueeseen haitallisia vaikutuksia. Louhoksesta johdettavat vedet eivät suuntaudu suojelualueen suuntaan ja niiden määrä on suunnilleen sama kuin luontaisestikin. Kiviaineksen ja hiekan kuljetukset suuntautuvat pääosin Puolangan suuntaan, eivätkä itäpuolella em. suojelualueen halki kulkevaa tietä, joten niistäkään ei ole suojelualueelle haitallisia vaikutuksia. Metsä ja louhoksen reunat vähentävät pölyn kulkeutumista suojelualueelle.

13. Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

Louhoksen reunat luiskataan louheella ja alueelta kuorittavilla pintamailla kaltevuuteen 1:3. Louhoksen ympärille jäävät maavallit muotoillaan ympäristöön sopiviksi kuitenkin siten, ettei kenelläkään ole mahdollista huomaamattaan pudota louhokseen. Humuspitoisia maita voidaan tuoda louhoksen ja tukitoiminta-alueen maisemointiin alueen ulkopuolelta, mikäli metsittymiselle halutaan luoda paremmat olosuhteet. Alueen jälkitilanteena on metsätalouskäyttö.

Hiekka-alueen maisemointi ja jälkihoitotyöt suoritetaan ympäristöministeriön ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2009; Maa-ainesten kestävä käyttö) mukaisesti. Kasvukerrokseen tuodaan tarvittaessa puhtaita pintamaita alueen ulkopuolelta. Alueen jälkitilanteena on metsätalouskäyttö.

14.  Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Toiminnoista ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Riskeinä mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot, joihin varaudutaan öljyntorjuntakalustolla. Häiriötilanteessa puhdistustoimiin ryhdytään välittömästi ja tehdään ilmoitus palo- ja pelastus- sekä lupaviranomaisille.

 Lupahakemuksen käsittely

            Lupahakemuksesta tiedottaminen (MAL 13§, MAA 3§,YSL 43, 44 §; YSA 11 §)

Hakemuksesta on kuulutettu Puolangan kunnan virallisella ilmoitustaululla 01.5.-15.6.2022.

Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen maanomistajille ja muille asianosaisille.

             Lausunnot, muistutukset ja hakijan antamat vastineet (MAL 7§, YSL 42 §)

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Kainuun ELY-keskukselta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Hakija ei ole jättänyt vastinetta lausuntoon.

            Kainuun ELY-keskuksen lausunto 6.4.2022:
 

Hiekanottoalueella haettava alin ottotaso on +217,0(N2000). Pohjaveden pintaan aiotaan jättää neljän metrin maakerros. Pohjaveden pinta varmistetaan alueen lähellä olevaan suppakuoppaan asennettavalla pohjavesiputkella. Kallionottoalueella alin ottotaso +225,0(N2000), jonka arvioidaan olevan reilusti pohjavesipinnan yläpuolella. Kallionottoalueelta mahdolliset pintavedet johdetaan läheiselle suolle, jossa ne imeytetään

suohon. Kainuun ELY-keskus huomauttaa, että louhosalueen vesiä on käsiteltävä ja tarkkailtava, jotta läheiselle Iso Jänisjärven lehto- ja

lettoalueelle louhosalueelta päätyvä vesi on mahdollisimman puhdasta eikä sisällä haitallisia määriä kiintoainetta. Vesiä ei saa suoraan johtaa atura-alueelle ja tarvittaessa louhosvesille on rakennettava selkeytysallas.

Ison Jänisjärven rannalla on loma-asutusta, joista lähin sijaitsee hieman yli 300 metriä louhinta-alueesta ja toisiksi lähin 450 metrin päässä. Murskauspaikka sijaitsisi lähimmästä loma-asutuksesta noin 450 metrin päässä. Valtioneuvoston asetuksen 9.9.2010/800 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää

melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä

(993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Kainuun ELY-keskuksen näkemys on, että ottaen huomioon loma-asutuksen sekä

luonnonsuojelualueen sijainnin kohtuullisen lähellä toimintapaikkaa,

ympäristölupahakemus ei pidä sisällään riittäviä selvityksiä melusta.

Ensimmäisen murskausjakson aikana alueella tulisi tehdä myös

varmentava melumittaus.

Kainuun ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnalle myönnetään maaainestenottolupa, on luvassa huomioitava seuraavat asiat:

- Alueelle on sijoitettava 2–3 korkeusmerkkiä, joista ottamistaso voidaan tarvittaessa tarkistaa. Tason tulee olla korkeusjärjestelmässä N2000 tai muussa valtakunnallisessa korkeusjärjestelmässä.

- Pohjaveden ja maanpinnan välinen korkeus tulee olla aina vähintään neljä metriä. Pohjaveden korkeushavaintoja varten molemmilla osaalueiden osalta tulee olla oma havaintoputki, joista pohjaveden pinta on luotettavasti mitattavissa ja josta voidaan ottaa vesinäytteet.

- Maa-ainestenoton vaikutuksia on seurattava pohjavesinäytteiden otolla. Pohjavedestä ja louhosalueelta tulevasta pintavedestä on otettava kolme pohjavesinäytettä luvan aikana, joista viimeinen luvan viimeisenä vuonna. Näytteestä on tutkittava öljyhiilivedyt haju, maku, sameus, väri, pH, happi, sähkönjohtavuus, nitraatti ja kloridi.

 -Jälkihoitotyöt on tehtävä luvan voimassaolon aikana. Lisäksi ottoalueiden luiskat tulee jättää 1:3 tai loivemmiksi. Ottoalue on metsitettävä, niiltä osin kuin puustoa ei ole luontaisesti muodostunut. Maisemointi on tehtävä luvan voimassaolon aikana. Alueelle voi jättää yksittäisen etelään avautuvan puustottoman paahderinteen. -Kallioperän rakenne, kuten kivilajien suuntaus ja rikkonaisuusvyöhykkeet on huomioitava kallion louhinnassa ja jälkihoidossa kestävän rakenteiden vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi.

-Louhinta-alueen valumavedet on selkeytettävä asianmukaisesti ennen niiden johtamista maastoon.

- Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että alue on turvallinen siellä liikkuville maa-ainesten oton aikana ja sen päätyttyä.

- Työkoneissa on oltava ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.

- Ottamisalueelle ei saa sijoittaa suojarakenteettomia öljytuotteiden säiliöitä. Öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta ja mahdollisesta vahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle.

- Jälkitöitä varten vaadittava hakijalta riittävät vakuudet.

- Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltija voi lähettää tiedot suoraan lupaviranomaiselle paperisella lomakkeella tai vaihtoehtoisesti sähköisesti suomi.fi -palvelun kautta Notto -rekisteriin.

Ympäristölupaan on sisällytettävä seuraavat ehdot:

- Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antamaa asetusta 800/2010, ja lupamääräysten tulee olla asetuksen mukaisia.

-Räjäytystyössä on noudatettava, mitä asiasta ympäristönsuojelulaissa, Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta ja muussa lainsäädännössä säädetään. Alueen asukkaille tulee ilmoittaa räjäytyksistä etukäteen. Räjäytyspöytäkirjat on arkistoitava ja pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

- Öljy- ja polttoainevahinkoihin tulee varautua etukäteen varaamalla

saataville riittävät määrät imeytysmateriaalia.

- Murskauskalusto on sijoitettava louhoksen pohjalle siten, että sen

ympärillä on melun etenemistä estäviä seinämiä tai varastokasoja.

-Ennen kallionlouhinta-alueen osalta on tehtävä melumallinnus, ja sen tulosten perusteella tarvittaessa melumittaus ensimmäisen

kalliomurskausjakson aikana. Melutaso häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

            VIRANOMAISEN RATKAISU (MAA 6§, YSA 15§; NaapL 17 §)

Tekninen lautakunta myöntää ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle murskaustoiminnalle ja maa-aineslupaan. Ympäristölupa myönnetään hakemuksessa esitetyn mukaisesti, tämän lisäksi toiminnassa on noudatettava VnA 800/2010 vähimmäisvaatimuksia sekä seuraavia lupamääräyksiä:

1. Luvanvarainen toiminta tulee sijoittaa hakemuksessa olevan karttapiirroksen mukaisesti. (MAL 11 §; MAA 6 §)

2. Räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava, mitä asiasta ympäristönsuojelulaissa, Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta ja muussa lainsäädännössä säädetään. Alueen asukkaille tulee ilmoittaa räjäytyksistä etukäteen. Räjäytyspöytäkirjat on arkistoitava ja pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Lisäksi on noudatettava myös maa-ainesluvassa mainittuja ehtoja.

3. Melua ja tärinää aiheuttava työskentely voi tapahtua hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Murskauskalusto on sijoitettava louhoksen pohjalle siten, että sen ympärillä on melun etenemistä estäviä seinämiä tai varastokasoja.  (VnA 800/2010, 6§) 

4. Murskaustoiminta on järjestettävä niin, ettei pöly aiheuta haittoja ympäristössä. Tällöin on myös tarvittaessa kastelun avulla rajoitettava tiestön pölyämistä. (VnA 800/2010, 4§)

5. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiset luvat

omaaville toimijoille.  MAL 11 §; MAA 6 §, YSL 7 - 8, 15–17, 20, 49, 52 §; YSA 15 §; MURA 9 §)

6. Öljy- ja polttoainevahinkoihin tulee varautua etukäteen varaamalla saataville riittävät määrät imeytysmateriaalia ja

toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa välittömästi Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaiselle, jos onnettomuudesta tai muusta poikkeavasta syystä aiheutuu päästöjä siten että niistä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 6-8, 14–17, 20, 49, 52, 58, 123, 170, 172 §; JL 13, 120, 122 §; JHM 2 §; MURA 12 §)

7. Toiminnanharjoittajan on seurattava murskaustoimintaan liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös jatkossa on luvan mukaisiin toimintoihin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 5-8, 14–16, 20, 49, 52, 53, 58 §; JL 8, 13, 15, 120 §; JA 12.1 §)

8. Toiminnan lopettamisesta, pitkäaikaisesta tuotantokatkoksesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaiselle. (YSL 6-8, 14–17, 20, 49, 52, 58, 123, 170, 172 §; JL 13, 120, 122 §; JHM 2 §; MURA 12 §)

9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toimintajaksoista, tuotantomääristä sekä syntyvien jätteiden määristä ja käytöstä. Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Yhteenveto laitoksen tarkkailusta ja kirjanpidosta on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä; ilmoitus NOTTO-tietojärjestelmään. (MAL 11, 23a §; MAA 6, 9 §; YSL 62, 172 §)

10. Ennen toiminnan aloittamista on kallionlouhinta-alueen osalta tehtävä melumallinnus, ja sen tulosten perusteella tarvittaessa melumittaus ensimmäisen kalliomurskausjakson aikana. Melutaso häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
    

11. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa lupaviranomaisen määräämä hyväksyttävä vakuus ennen toiminnan aloittamista. Vakuutena toiminnanharjoittaja voi käyttää aiemmin asettamiaan 4000 ja 3000 euron kyseisen kohteen maa-ainesluvan vakuutta, mikäli vakuudet muutetaan koskemaan sekä ympäristö-, että maa-aineslupaa. Muutoin on asetettava erillinen 7000 euron vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 15 kuukautta yli tämän luvan voimassaoloajan.

Vakuudella katetaan toiminnan loputtua suoritettavien jälkihoitotöiden kulut, mikäli toiminnanharjoittaja ei suoriudu velvoitteistaan. Toiminnan loputtua tulee alueella suorittaa tarvittavat maisemointitoimenpiteet.Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma jälkihoitotoimenpiteistä lupaviranomaiselle viimeistään puolta vuotta ennen toiminnan suunniteltua lopettamista tai luvan keskeytyksestä johtuvaa raukeamista. (MAL 12 §, YsL 199 §)

            Ratkaisun perustelut

Puolangan kunnan ympäristölupaviranomainen katsoo, että tämän päätöksen määräysten ja hakemuksessa annettujen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu terveydellistä haittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätteiden hyötykäytön vaatimukset. Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä sekä noudattamalla Valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VnA 800/2010) ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista.

Lupapäätöksessä on otettu huomioon Kainuun ELY-keskuksen antama lausunto,  ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus.

Sijoituspaikkaa voidaan pitää toimintaan soveliaana eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

             Lupamääräysten perustelut

Murskaamo sijoitetaan metsätalousvaltaiselle alueelle ja sen etäisyys naapureista on riittävä ja suunnitelman mukaan sijoitettuna toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Maa-aineslupaa on noudatettava ympäristöluvan lisäksi toiminnassa.

 (lupamääräykset 1,2)

Melua ja tärinää ja pölyä aiheuttava toiminta voidaan sallia hakemuksen mukaisesti, koska etäisyydet häiriöille alttiista kohteista asumiseen, loma-asumiseen tai oleskeluun tarkoituksesta piha-alueesta täyttyvät. (3-4)

Jätteet tulee varastoida ja käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa, epäsiisteyttä tai roskaantumista. (5)

Toiminnassa on pyrittävä käyttämään ympäristön kannalta parasta mahdollista tekniikkaa. (7)

Toiminnan olennaista muutosta ja häiriötilanteita koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia olemassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan riittävä vakuus, jotta mahdollisessa toiminnan keskeytystilanteessa poikkeuksellisissa oloissa voidaan varmistaa jälkitöiden hoito. (6,8,11)

Kirjanpitoa ja tarkkailua koskevat lupamääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten valvonnan kannalta. (9,10)

             Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Ympäristölupapäätös on voimassa 31.12.2037. Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 87 § 2 mom.MAL 10 §)

             Päätöksen täytäntöönpano

Ympäristölupaviranomainen määrää YsL198 § nojalla, että toimintaa ei saa aloittaa tai muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista.

            Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014

Maa-aineslaki (MAL) 555/1981

VNA ympäristönsuojelusta (YSA) 713/2014

Jätelaki (JL) 646/2011

Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA) 179/2012

Hallintolaki (HL) 434/2003

Hallintolainkäyttölaki (HlkL) 586/1996

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 (MURA) Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 (MAA)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 (ILA) 21(21)

Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, Puolangan kunta

KH§64/2002

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL) (26/1920)

             Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tästä päätöksestä peritään Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaisen taksan mukainen maksu 470 € lisättynä kuulutuskuluilla. Maksu perustuu Puolangan kunnanhallituksen hyväksymään Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaiseen taksaan.

             Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätös hakijalle ja Kainuun ELY- keskuksen ympäristövastuualueelle, sekä ilmoitukset päätöksen tekemistä Puolangan kunnan web-sivulle, Puolanka-lehteen ja niille asianosaisille, joille on lähetetty ilmoitus hakemuksen kuulutuksesta

             Päätöksen antaminen

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä antopäivästä, jolloin kuulutus päätöksestä on julkaistu.

             Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta antopäivää lukuun ottamatta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, joiden tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella toiminnan vaikutukset ilmenevät, alueellinen ELY-keskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Maa-aineksien ottolupa:

Lupamääräykset hyväksytään ottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin muutoksin ja lisäyksin: Maa-ainesluvan haltijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

Jälkihoito- ja maisemointityöt tulee tehdä ottamissuunnitelman mukaisesti.

            Valvontamaksu

Ensimmäisen vuoden valvontamaksu on suoritettava ennen ottamistoiminnan aloittamista ja seuraavat valvontamaksut kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Valvontamaksun suuruus on arvioidun vuotuisen oton mukaisesti 0,03 €/m3 x 11 700 m3 =  351 € (KH § 271/2001) Ottamisssuunnitelman tarkastamisesta peritään Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaisen taksan mukainen maksu, maksu määrätään määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. (KH § 271/2001)

Ottamissuunnitelma:     Hakemuksen liitteenä

Kuuleminen:     Suoritettu (MAL 13§)

Lausunnot:     Kainuun ELY-keskus (KAIELY/209/2022)

Luvan viim. voimassaolopäivä:  31.12.2037 (15v)

Otettava kokonaismäärä:  90 000 m3 ktr

Arvioitu vuotuinen otto:    11 700 m3 ktr

Lupaehdot:

- Alueelle on sijoitettava 2–3 korkeusmerkkiä, joista ottamistaso voidaan tarvittaessa tarkistaa. Tason tulee olla korkeusjärjestelmässä N2000 tai muussa valtakunnallisessa korkeusjärjestelmässä.

- Pohjaveden ja maanpinnan välinen korkeus tulee olla aina vähintään neljä metriä. Pohjaveden korkeushavaintoja varten molemmilla osaalueiden osalta tulee olla oma havaintoputki, joista pohjaveden pinta on luotettavasti mitattavissa ja josta voidaan ottaa vesinäytteet.

- Maa-ainestenoton vaikutuksia on seurattava pohjavesinäytteiden otolla. Pohjavedestä ja louhosalueelta tulevasta pintavedestä on otettava kolme pohjavesinäytettä luvan aikana, joista viimeinen luvan viimeisenä vuonna. Näytteestä on tutkittava öljyhiilivedyt haju, maku, sameus, väri, pH, happi, sähkönjohtavuus, nitraatti ja kloridi.

-Jälkihoitotyöt on tehtävä luvan voimassaolon aikana. Lisäksi

ottoalueidenluiskat tulee jättää 1:3 tai loivemmiksi. Ottoalue on

metsitettävä, niiltä osin kuin puustoa ei ole luontaisesti muodostunut.

Maisemointi on tehtävä luvan voimassaolon aikana. Alueelle voi jättää yksittäisen etelään avautuvan puustottoman paahderinteen.

-Kallioperän rakenne, kuten kivilajien suuntaus ja rikkonaisuusvyöhykkeet on huomioitava kallion louhinnassa ja jälkihoidossa kestävän rakenteiden

vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi.

-Louhinta-alueen valumavedet on selkeytettävä asianmukaisesti ennen niiden johtamista maastoon.

- Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että alue on turvallinen siellä liikkuville maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä.

- Työkoneissa on oltava ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.

- Ottamisalueelle ei saa sijoittaa suojarakenteettomia öljytuotteiden

säiliöitä. Öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta ja mahdollisesta

vahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle.

- Ennen ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi vakuus (MAL 12§)

Vakuus: 7 000 €

Vakuuden hyväksyjä:   Marko Väyrynen, tekninen johtaja

Lisätiedot:  Ottoalue sijoittuu Jänisjärvenharjun yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle 2E. Pääsääntöisesti ympäristölupavelvollista on murskaustoiminta, jonka toiminta-aika on yli 50 päivää. Hakija on hakenut YSL 47a§ mukaista yhteiskäsittelyä maa-ainesten ottamiseen ja ympäristölupaan.

Luvan myöntämisen perustelu (MAL 6§):

  Lupa myönnetään, koska asiamukainen ottamissuunnitelma onesitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3§:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 Toimialajohtaja: Tekninen lautakunta myöntää maa-aines ja ympäristöluvan, hakemuksessa ja edellä mainituin ehdoin. Alueella on ollut aiemmin voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. Toiminta voidaan aloittaa määrätyn vakuuden suorittamisen jälkeen.

 Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

 Täytäntöönpano: Pöytäkirjaotteet; Ely-keskus, hakija