Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 25.10.2022/Pykälä 70

TEKN 25.10.2022 § 70  

1667/11.01.00.05/2022  

 Valmistelija: Kalevi Huovinen, 0405462018

 Hakija  Metsähallitus Metsätalous Oy              

 Kiinteistö  Itävaltio 620-893-11-1

 Alue  Matinmäen kallioalue

 Toimenpide  Maa-ainesten ottaminen sekä kallion louhinta ja louheen murskaaminen

 Maanomistaja Suomen valtio/Metsähallitus

 Kaavoitustilanne Aluetta koskevat Kainuun maakuntakaava 2030:n kaavamääräykset. Kohde ei

   kuitenkaan sijoitu minkään kaavamääräyksen alueelle.

   Alueella ei ole muuta kaavoitusta.

1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 27§:n ja maa-aineslain 4§:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee  kiviaineksen louhintaa ja murskaamista siirrettävällä murskauskalustolla Matinmäen kallioalueella alueella Puolangan kunnassa.

2. Luvan hakija ja yhteyshenkilö

 Metsähallitus Metsätalous Oy, Y-tunnus 2752751-5

 Riikka Herukka, 040 4830 296

3. Toiminta ja sen sijainti

 Lupahakemus koskee maa-ainesten ottoa, kallion louhintaa ja

 louheen murskausta sekä murskeen varastointia. Toiminta

sijoitetaan Puolangan kunnan alueella Murtoperästä itäkaakkoon sijaitseville Matinmäen kallioaluelle kiinteistöillä Itävaltio 620-893-11-1.

4. Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4§:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain 27§:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja e mukaan kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, ovat lupavelvollisia.

Maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä erityisestä syystä

ole pidettävä tarpeettomana.

5. Lupaviranomaisen toimivalta

Maa-aineslain 7§:n mukaisena lupaviranomaisena toimii Puolangan kunnan tekninen lautakunta (Hallintosääntö 22§). Ympäristönsuojeluasetuksen 2§ mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Puolangalla toimii tekninen lautakunta, ratkaisee kivenlouhimon tai sellaisen muun kuin maanrakennustoimintaan liittyvän kivenlouhinnan, jossa kiviainesta käsitellään 50 päivää, kiinteän murskaamon tai sellaisen tietylle alueelle sijoitettavan siirrettävän murskaamon, jonka toiminta-aika on yhteensä 50 päivää, ympäristöluvan.

6. Asian vireilletulo

Lupahakemus on jätetty kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 22.3.2022. Hakemusta on täydennetty meluselvityksellä 21.9.2022.

7. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Alue on metsätalouskäytössä olevaa haja-asutusaluetta.  Alueen omistaa Suomen valtio, jonka kanssa Metsähallitus

 Metsätalous Oy:llä on käyttöoikeussopimus alueen käytöstä.

 Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa.

8. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Alue sijaitsee noin 22,1 kilometrin ajomatkan päässä Puolangan keskustasta koilliseen. Kohteeseen johtavan nimettömän metsäautotien liittymä erkanee itään kohdasta, jonka lähin osoite on Taivalkoskentie 227 (tie nro 800), Puolanka. Kohteen ympäristö on metsätalouskäytössä ja laajalti Metsähallituksen omistuksessa. Alueella kasvaa havupuustoa. Se on pääosin varttunutta taimikkoa (pituus alle 7m), jossa on päällä vanhoja siemenpuita. Kääntöpaikan lähellä taimikko on noin 10 vuotta vanhaa, pituus alle 3 metriä.

Koska kohteen läheisyydessä on Metsähallituksen omia alue-ekologisia rajauksia (AE-alue), maa-ainespaikan sijoittelussa on konsultoitu Metsähallituksen ympäristöasiantuntijaa. Suunnitelmakartoissa 03 ja 04 on esitetty ottamisalueen eteläpuolella oleva AE-alue, josta on tehty putkilokasvihavaintoja. Suunnitellulla rajauksella toteutetulla ottamisalueella ei ympäristöasintuntijan mukaan ole haittavaikutuksia tähän tai muihin lähistöllä oleviin AE-alueisiin.

Etäisyydet suunnitellun ottamisalueen rajasta lähimpiin lampiin / järviin / vesiesiintymiin ovat lyhimmillään seuraavat:

 - Tasonlampi idässä 1080 metriä

 - Iso Jänisjärvi kaakossa 600 metriä

 - Pikku Jänisjärvi etelässä 1460 metriä

Lähin rakennettu kiinteistö, 620-402-24-3, sijaitsee ottamisalueen reunasta mitattuna 400 metrin päässä länsilounaassa, aivan Taivalkoskentien itäpuolella. Kiinteistöllä sijaitsee vapaa-ajan asuinrakennus. Seuraavaksi lähin on vastaavanlainen rakennus pohjoisluoteessa noin 740 metrin etäisyydellä aivan Taivalkoskentien länsipuolella kiinteistöllä 620-402-24-6. Näihin vaikuttaa myös Taivalkoskentieltä tuleva liikennemelu.

Muut rakennukset ovat vähintään kilometrin päässä lounaassa (kiinteistö 620-406-19-6, Rintala) sekä kaakossa Iso Jänisjärven itärannalla.

9. Suunnitellut ottamistoimenpiteet

Ottamistoimenpiteen tarkoituksena on maa-ainesten sekä kalliolouheesta tehtävien murskattujen lajitteiden hyödyntäminen metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tiestön hiekoitukseen ym. metsätalouden tarpeisiin.

Aluelle haetaan maa-aineslupaa sekä ympäristölupaa 15 vuodeksi.

Perusteluna 15 vuoden lupa-ajalle esitetään seuraavaa:

Metsähallitus Metsätalous Oy on tehnyt hallinnassaan olevalle koko maan kattavalle tieverkolle tieverkkosuunnitelman, jonka tavoitteeksi on asetettu tieverkon kantavuuden parantaminen. Tieverkkosuunnitelman tavoitteiden mukaisen valmiin tieverkon jatkuva ylläpito vaatii koko tieverkon jatkuvaa hoitoa, ja kattava maa-ainespaikkojen verkosto on tässä avainasemassa. 15 vuoden

maa-ainesluvilla pystytään varmistamaan parempi alueittainen sijoitussuunnittelu myös tieverkon ylläpidossa.

Ottamisalueen koko on noin 2,7 ha josta louhintaa suoritetaan 1,36 ha:n alueella. Ottosyvyys on 0-13 metriä siten, että alin suunniteltu ottotaso, +270,00 (N2000), sijaitsee louhinta-alueen eteläreunalla. Pohja nousee pohjoista kohti edettäessä 1 cm/m. Ottamista ei kuitenkaan uloteta alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään 2 metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä. Varasto- ja tukitoiminta-alueet sijoitetaan ottamisalueelle.

Leikattavia maa/kalliokiviaineksia on koko alueella ilman pintamaita yhteensä noin 63 000 m3ktr. Murskeeksi jalostettavan kiviaineksen määrä on 50 000m3ktr. Kaivannaisjätteet käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan muualla hyödynnettäväksi.

Mahdolliset valumavedet, jotka eivät imeydy ottamisalueen maaperään ohjataan alueen kaakkoispuolen maastoon. Tarvittaessa tehdään laskeutusallas ennen niiden purkupaikkaa. Mikäli

laskeutusallas on tarpeen tehdä, sen kiintoaineksen määrää tarkkaillaan ja ainesta poistetaan tarvittaessa. Laskeutusaltaan ja purkupaikan väliselle alueelle ei kaiveta ojaa, vaan vesi valuu pintavaluntana maastoon.

Pysyviä rakennuksia tai rakenteita ei alueelle sijoiteta, mutta ajoittain toistuvaa melko lyhytaikaista (1-3 viikkoa) kiviainesten jalostusta varten paikalle sijoitetaan murskaus- ja seulontalaitteita. Louhinnalle ja louheen murskaukselle haetaan ympäristölupaa yhtä aikaa tämän maa-aineslupahakemuksen kanssa. Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, josta ne käytetään hyväksi maisemoinnin yhteydessä. Otto- ja varastointialueelle ei tulla tekemään asfaltoituja tai muita pinnaltaan tiiviitä alueita, jolloin suurin osa alueelle satavasta vedestä pidättyy ottoalueen pintaosiin ja haihtuu.

10. Hakemuksen mukainen toiminta

Alueella tulee toimimaan siirrettävää kuormauskalustoa ja murskauslaitoksia. Louhintaa ja murskausta tehtäisiin keskimäärin 2-3 vuoden välein maksimissaan 1-3 viikkoa kerrallaan, jolloin räjäytyksiä tehtäisiin 1-2 kertaa viikossa.

Hakijan esityksen mukaan toiminta-aikoina tehdään:

- räjäytystöitä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00

- kallion porausta ma-pe 8.00-18.00

- louheen rikotusta ma-pe 8.00-18.00

- sekä murskausta ma-pe 7.00-22.00

Lisäksi pyydetään lupaa sopia murskauksen vuorokautiseen toiminta-aikaan pidennystä lähimmän kiinteistön omistajalta, mikäli loma-asunto ei ole käytössä murskauksen aikana.

Kuormaamista ja kuljetuksia tehtäisiin ma-pe klo 6.00-22.00 ja tienpidollisista syistä tarvittaessa myös viikonloppuisin. Mahdollisia viikonloppukuljetuksia perustellaan sillä, että kiviaineksia saatetaan tarvita jatkuvasti mm. alueen soratiestön kunnossapitoon, päällystettyjen teiden talviaikaiseen hiekoittamiseen tms.

Alueen maksimi louhintamäärä on vuosittain noin 14 000 tonnia ja koko lupa-aikana noin 140 000 tonnia (50 000 m3ktr).

Murskauksessa syntyvien kiviainesten varastokasat sijoitetaan

mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle murskauslaitosta,

varastokasojen sijoittelulla estetään myös pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön.

11. Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

Kulku alueelle tapahtuu entiseen tapaan metsäautotien ja Taivalkoskentien kautta. Tiestön kulkukelpoisuus taataan kaikissa olosuhteissa. Alueen kaikki metsäautotiet ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa. Metsähallitus Metsätalous Oy:lle on määritelty tiestön käyttöoikeus käyttöoikeussopimuksessa, jossa sopimusosapuolina ovat Suomen valtio, Metsähallitus ja Metsähallitus Metsätalous Oy.

12. Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Lähin rakennettu kiinteistö on ottamisalueen reunasta mitattuna 400 metrin päässä länsilounaassa, aivan Taivalkoskentien itäpuolella sijaitseva kiinteistö, 620-402-24-3. jolla sijaitsee vapaa-ajan asuinrakennus. Seuraavaksi lähin on vastaavanlainen rakennus pohjoisluoteessa noin 740 metrin etäisyydellä aivan Taivalkoskentien länsipuolella kiinteistöllä 620-402-24-6.

Muut rakennukset ovat vähintään kilometrin päässä lounaassa (kiinteistö 620-406-19-6, Rintala) sekä kaakossa Iso Jänisjärven itärannalla.

Lähin suojelualue, Natura2000 Erityisten suojelutoimien alue (SAC), Sikanoreikko, SACFI1200407, sjaitsee lyhimmillään lännessä 270 metrin päässä hankealueesta.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläinlajeja. Ottoalueella ei ole vanhaa metsää, metsälakikohteita eikä muita erityisiä elinympäristöjä. Ottotoiminnan vaikutukset luonnonarvoihin ja monimuotoisuuteen ovat vähäiset. Ottoalueelle ei tule myöskään vesiä ulkopuolelta muuten kuin sadantana ja alueelta lähtevä

vesimäärä on vähäinen.

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä pöly- ja meluhaittoja, jotka ovat ajallisesti rajoitettuja ja myös leviämisalueen kannalta rajallisia. Louhintaa ja murskausta tapahtuisi keskimäärin 2-3 vuoden välein maksimissaan 1-3 viikkoa kerrallaan, jolloin räjäytyksiä tehtäisiin 1-2 kertaa viikossa. Muina aikoina melua tulee vain kuljetuskaluston ja kuormauksessa käytettävän pyöräkuormaajan liikenteestä, eikä sekään ole jatkuvaa. Liikenteestä koituva melu on hyvin vähäistä muuhun toimintaan verrattuna. Toiminnan jälkeen vaikutukset ympäristöön lakkaavat.

Pintamaa- ja moreenikasoja voidaan tarvittaessa käyttää estämään melun ja pölyn leviämistä ympäristöön.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Toiminnalla ei ajoittaisen melun ja pölyämisen lisäksi ole muita toimenpiteitä vaativia vaikutuksia alueen luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Valumavedet imeytyvät todennäköisesti irtilouhittuun kalliopohjaan. Siltä varalta, että niin ei kävisi, louhoksen pohjan kallistus on suunniteltu siten, että valumavedet eivät muodosta lammikoita. Valumavesille tehdään tarvittaessa laskeutusallas ennen niiden purkua maastoon.

13.  Maisemointi ja alueen jälkikäyttö

Aue muotoillaan ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Työnaikaiset kallioluiskat louhitaan noin kaltevuuteen 5:1.6:1. Toiminnan aikaiset jyrkät reunat suojataan kuorinnan maavallein ja varoitusmerkinnöin. Lopulliset kallioluiskat muotoillaan ylijäämämassoilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:2.

Alue palautuu metsätalouskäyttöön, joten leikatulle pohjalle levitetään paikalta saatavia moreenipintamaita taimettumista varten. Alueen metsittyminen tapahtuu luontaisesti. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan ottamistoiminnan edistyessä.

14. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Toiminnoista ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Riskeinä mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot, joihin varaudutaan öljyntorjuntakalustolla. Häiriötilanteessa puhdistustoimiin ryhdytään välittömästi ja tehdään ilmoitus palo- ja pelastus- sekä lupaviranomaisille. Poliisin, pelastuslaitoksen ja kunnan ympäristöviranomaisten puhelinnumerot pidetään työmaan keskeisten huolto- ja taukotilojen seinällä, sekä työntekijöiden nähtävillä.

 Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen (MAL 13§, MAA 3§,YSL 43, 44 §; YSA 11 §)

Hakemuksesta on kuulutettu Puolangan kunnan virallisella ilmoitustaululla 22.3.2022.

Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti suunnitellun ottamisalueen naapuritilojen maanomistajille ja muille asianosaisille.

Lausunnot, muistutukset ja hakijan antamat vastineet (MAL 7§, YSL 42 §)

 Hakemuksesta pyydettiin lausunto Kainuun ELY keskukselta. Lisäksi hakemuksesta jätettiin yksi muistutus.

 Muistutus AA 23.4.2022 (yksilöiviä tietoja poistettu, poistokohdat merkattu tähdellä)

 Olen perheeni kanssa hankkinut vapaa-ajan viettopaikaksemme *nimisen tilan (*) Puolangalta Natura-luonnonsuojelualueen keskeltä,*. Paikka on soveltunut paremmin kuin hyvin perheellemme, joka harrastaa *. Mökin lähiluonto on tarjonnut meille upeat puitteet näille harraituksille ja mahdollisuuden luonnon rauhaan. Vietämme mökillämme runsaasti aikaa lähinnä viikonloppuisin ja lomien aikana.

 Saatuamme tiedon noin kolmensadan metrin päähän mökistämme mahdollisesti tulevasta avolouhoksesta, koemme suurta huolta sen vaikutuksista mökkeilyymme, harrastuksiimme ja ympäröivään luontoon.Erityistä huolta perheessämme aiheuttaa meru-, pöly- ja tärinähaitta sekä vaikutukset mökkitonttimme läpi virtaavaan Sikapuron veden laatuun. Huolta aiheuttaa myös mahdollinen ympäristön saastuminen, pienriistan vähentyminen/katoaminen alueelta ja avolouhoksen aiheuttama loukkaantumisriski metsästyskoirille. Olemme pettyneitä ja järkyttyneitä, että tällaista avolouhosta edes suunnitellaan Natura2000-alueen välittomään läheisyyteen. Huolta aiheuttaa myös kiinteistön ja tontin arvon aleneminen läheisen louhostoiminnan myötä.

 Vaadimme, että avolouhoksen meluvaikutuksista laaditaan mallinnus, jossa huomioidaan samanaikaisesti tehtävä melua aiheuttava työ (louhinta, murskaus, räjäytys, poraus, rikotus) Mökkimme ja suunnitellun avolouhoksen väliin jää avohakkuuaukea, joka edesauttaa meluäänten kulkeutumista mökillemme. Kaikki avolouhostoimintaan liittyvä toiminta (myös kuormaus ja kuljetus) tulee rajata arkipäivien päiväaikaan tapahtuvaksi, jotta haitta vapaa ajanasumiselle olisi mahdollisimman pientä. Louhostoiminnan aiheuttama

 melutaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melun ohjearvoja (päivällä 45 desibeliä). Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen (Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 6 §).

 Vaadimme myös, että avolouhostoiminnan vaikutuksia seurataan ja valvotaan myös sen mahdollisesti aloitettua toiminnan. Käytämme Sikapuron vettä sauna- ja pesuvetenä sekä koiriemme juomavetenä ja huolta aiheuttaa säilyykö tällä hetkellä puhtaan ja kirkasvetisen puron vesi avolouhostoiminnan myötä käyttökelpoisena. Huolta aiheuttaa myös avolouhostoiminnan aiheuttamat pöly- ja tärinävaikutukset. Pahimmassa tapauksessa kivipölyä kantautuu mökkimme pihapiiriin ja tärinä aiheuttaa vaurioita rakennuksille. Jos

 kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai lomaasumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, on pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoistatekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle on estettävä (Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 4 §).

 Vaadimme avolouhostoiminnan vaikutusten huolellista ja puolueetonta selvittämistä läheiseen Natura-alueen luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön huomioiden luonnonsuojelulain 65 §.

 Suunnitellun avolouhoksen alue on suosittua pien riistan metsästysaluetta, erityisesti hyvän lintukantansa ansiosta. Alueella metsästää niin paikkakuntalaisia kuin vieraspaikkakuntalaisia, jotka ovat hankkineet valtion maille metsästysluvan. Suuri huolemme on, että hyvä lintualue tuhoutuu lopullisesti. Alueella liikkuu runsaasti metsästyskoiria, joille avoin, aitaamaton louhosalue aiheuttaa todellisen loukkaantumisriskin. Mikäli avolouhostoiminta jossain vaiheessa alkaa toivomme, että louhosalue on rajattu suoja-aidoin.

 Lintujen pesintä ja metsästysaika tulisi rauhoittaa.

 Viimeistään mahdollisen louhostoiminnan aikanaan päätyttyä alue tulee maisemoida ja metsittää. Vastustamme maa-aineksen ottoluvan myöntämistä viideksitoista vuodeksi, sillä perusteella, että maa-aineslain 1O § mutkaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään-kymmeneksi vuodeksi.

 Kainuun ELY-keskuksen lausunto 29.6.2022

 Metsähallitus Metsätalous Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa Matinmäen kallioalueelle, joka sijaitsee asiakohdassa mainitussa paikassa noin 18 kilometriä Puolangan keskustaajamasta kaakkoon. Lupaa haetaan maa-ainesten otolle sekä kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle. Haettu kokonaismäärä 15 vuoden aikana on 50 000 m3 . Alueen pinta-ala on 2,36 ha.

 Lähin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee ottamisalueen reunasta mitattuna 400 metrin päässä länsilounaassa Taivalkoskentien itäpuolella. Murskausasema sijoittuisi kuitenkin 500 metrin päähän, myöhemmin louhoksen sisäpuolelle. Louhinnan alkuvaiheessa alueella ei ole seinämiä estämässä melun leviämistä. Valtioneuvoston asetuksen 9.9.2010/800 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Kainuun ELY-keskuksen näkemys on, että loma-asutuksen läheisyyden takia ympäristölupahakemus ei pidä sisällään riittäviä selvityksiä melusta. Koska maa-ainesten otto on pienimuotoista ja murskausjaksot kohtuullisen lyhyitä, on suositeltavaa, että murskausjaksot tehdään loma-aikojen ulkopuolella ja sovitaan paikallisten asukkaiden kanssa. Mikäli sopivista ajankohdista ei kyetä sopimaan tulisi alueelle tehdä melumallinnus. Mikäli kestämätöntä häiriötä ilmenee, alueella on tehtävä varmentava melumittaus.

 Kainuun ELY -keskus katsoo, että mikäli toiminnalle myönnetään maaainestenottolupa, on luvassa huomioitava seuraavat asiat:

 - Alueelle on sijoitettava 2-3 korkeusmerkkiä, joista ottamistaso voidaan tarvittaessa tarkistaa. Tason tulee olla korkeusjärjestelmässä N2000 tai muussa valtakunnallisessa korkeusjärjestelmässä.

 - Pohjaveden ja maanpinnan välinen korkeus tulee olla aina vähintään kaksi metriä.

 -Jälkihoitotyöt on tehtävä luvan voimassaolon aikana. Kallioperän rakenne, kuten kivilajien suuntaus ja rikkonaisuusvyöhykkeet on huomioitava kallion louhinnassa ja jälkihoidossa kestävän rakenteiden vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi.

 -Louhinta-alueen valumavedet on selkeytettävä asianmukaisesti ennen niiden johtamista maastoon.

 - Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että alue on turvallinen siellä liikkuville maa-ainestenoton aikana ja sen päätyttyä.

 - Työkoneissa on oltava ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.

 - Ottamisalueelle ei saa sijoittaa suojarakenteettomia öljytuotteiden säiliöitä. Öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta ja mahdollisesta vahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle.

 - Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltija voi lähettää tiedot suoraan lupaviranomaiselle paperisella lomakkeella tai vaihtoehtoisesti sähköisesti suomi.fi -palvelun kautta Notto -rekisteriin.

 Ympäristölupaan on sisällytettävä seuraavat ehdot:

 - Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antamaa asetusta 800/2010, ja lupamääräysten tulee olla asetuksen mukaisia.

 -Räjäytystyössä on noudatettava, mitä asiasta ympäristönsuojelulaissa, Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta ja muussa lainsäädännössä säädetään. Alueen asukkaille tulee ilmoittaa räjäytyksistä etukäteen. Räjäytyspöytäkirjat on arkistoitava ja pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

 - Murskauskalusto on sijoitettava louhoksen pohjalle siten, että sen ympärillä on melun etenemistä estäviä seinämiä tai varastokasoja.

 -Ennen kallionlouhinta-alueen osalta on tehtävä melumallinnus, ja sen tulosten perusteella tarvittaessa melumittaus, mikäli murskauksen ajankohdista ei sovita lähiasukkaisen kanssa. Melutaso häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

 Hakijan vastine 4.5.2022

 AA:n jättämään muistutukseen MH MT Oy vastaa seuraavaa:

Pöly-, melu- ja tärinähaitta

 MH MT Oy tulee suorittamaan toiminnanaikaista tarkkailua lupaehtojen mukaisesti ja hakemuksessa esitetyillä tavoilla. Murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä tullaan ehkäisemään tarvittaessa kastelemalla ja erilaisin koteloinnein. Myös varastokasojen kastelu on mahdollista, mikäli pölyhaittaa esiintyy. Maa-ainespaikka tullaan suojaamaan maavallein, tai mikäli näin ei saada riittävää suojavaikutusta, metalliverkolla. Lisäksi alueelle tullaan laittamaan varoitusmerkkejä alueella liikkuville huomioksi.

 Muistutuksen jättäjä on ilmaissut huolensa mahdollisten tärinähaittojen vaikutuksista vapaa-ajan asuntoonsa sekä pihapiirin rakennusten rakenteisiin. MH MT Oy esittää yhteistä katselmointia rakennuksiin ennen murskaustoiminnan aloittamista, jolloin voidaan dokumentoida yhteisesti rakennusten nykytila, ja näin vältetään mahdolliset näkemyserot myöhäisemmässä vaiheessa.

 Muistutuksen jättäjä on huolissaan uuden maa-ainespaikan aiheuttamasta melusta ja vaatii tehtäväksi melumallinnusta. Maa-aines- ja ympäristölupahakemuksessa on kuvattu, että louhinnan etenemissuunnalla ja varastokasojen sijoittelulla pystytään vaikuttamaan äänen leviämiseen ympäristöön, samoin kuin kaluston koteloinneilla. MH MT Oy haluaa lisäksi tuoda esille, että eri työvaiheiden eriaikaisuus estää toiminnan aikaisen melun nousemisen ohjearvoja korkeammaksi.

 Mikäli luvan myöntäjä näkee välttämättömäksi melumallinnuksen laadinnan, tulee malli laatia vastaamaan todellista tilannetta, jossa eri työvaiheet toteutetaan eri aikaan seuraavasti: ensimmäisessä vaiheessa porataan, jota seuraa louhinta sekä räjäytys. Louhinta vaiheen päättymisen jälkeen kohteelle tuodaan murskausasema, joka murskaa louhitun kiviaineksen. Murskauksen kanssa yhtä aikaa tehdään ylisuurten kivien rikotusta kaivinkoneella sekä murskeen varastokasoihin ajoa. Kuten edellä on kuvattu, ei työvaiheita siis tulla tekemään yhtä aikaa. Lisäksi, kuten maa-aines- ja ympäristölupahakemuksessa on kerrottu, toiminta-aikoja tullaan rajaamaan Muraus-asetuksen mukaisesti. Luvan hakija jättää luvanmyöntäjän arvioitavaksi toiminta-aikojen rajoitusten riittävyyden.

Vaikutukset Sikopuroon

 Muistutuksen jättäjä on ilmaissut huolensa maa-ainespaikan vaikutuksista Sikopuroon. Sikopuro sijaitsee lähimmillään 300 metrin päässä haetusta lupa-alueesta länteen ja maanpinnanmuodot ohjaavat maa-ainespaikan mahdolliset valumavedet haetulta lupa-alueelta itään. MH MT Oy:n näkemyksen mukaan maa-ainestenottoiminnasta ei aiheudu heikentäviä vaikutuksia Sikopuron veden tilaan.

Vaikutukset virkistyskäyttöön

 Lupahakemuksessa on tuotu esille, että louhintaa ja murskausta tehdään alueella keskimäärin 2-3 vuoden välein maksimissaan 1-3 viikkoa kerralla, jolloin räjäytyksiä tehtäisiin 1-2 kertaa toimintakerran alussa. MH MT Oy pitää toimintaa lyhytkestoisena ja kohtuullisen harvoin tapahtuvana.

 Muistutuksessa on tuotu esille, että maa-ainespaikan myötä alueen merkitys metsästysalueena heikkenee. Kuten edellä ja lupahakemuksessa on kuvattu, toiminta maa-ainespaikalla on varsin lyhytkestoista eikä louhinta- sekä murskaustoimintaa tapahdu vuosittain. MH MT Oy:n näkemyksen mukaan toiminta-alueen koko ja toiminnan intensiteetti huomioiden ei maa-ainespaikka heikennä alueen mahdollisuuksia virkistyskäyttöön tai lintujen pesintään.

 Mikäli luvanmyöntäjä näkee linnustoon liittyvän aikarajoitteen välttämättömäksi, esittää MH MT Oy louhinta- ja murskaustoiminnan rajoittamista 15.5-30.6. välisenä aikana.

Lupa-aika

 Muistutuksessa on tuotu esille, että lupa voidaan myöntää enintään 10 vuoden määräajaksi. MH MT Oy on hakenut maa-ainestenottolupaa Matinmäen alueelle 15 vuodeksi, mikä lain mukaan on perustelluista syistä mahdollista. Lupa-ajan pituutta MH MT Oy on perustellut lupahakemuksessaan, jonka lisäksi haettua lupa-aikaa puoltaa pidemmän ottoajan mahdollistama alueen tieverkon hoidon vakauttaminen sekä mahdollisuus kehittää toimintaa pitkäjänteisemmin. Hoidettu metsätieverkosto on välttämätön edellytys metsätalouden harjoittamiselle ja tiestönhoito edellyttää maa-aineksia. Tienrakennuksessa pyritään ajaman maa-ainekset keskimäärin alle 30 kilometrin ajomatkalta ja haetun Matinmäen alueen sijainti on keskeinen alueen metsätieverkkoon nähden. Tienrakennuksen ilmastovaikutusten näkökulmasta maa-ainesten ajomatkan pidentyminen vaikuttaa suoraan kasvavasti toiminnan hiilidioksidipäästöihin.

 
Tässä yhteydessä MH MT Oy haluaa tuoda myös esille, että metsäteiden käytöstä 85 prosenttia on muuta kuin metsätalouskäyttöä ja metsän virkistyskäyttö, mm. marjastus ja metsästys nojaavat nykyaikana pitkälti toimivaan metsätieverkostoon. Hyväkuntoinen ja kattava metsätieverkosto on myös merkittävässä roolissa metsäpalojen nopeiden sammutustöiden mahdollistajana.

Maa-ainespaikan vaikutuksien arviointi lähimpään Natura-alueeseen luonnonsuojelulain 65§ mukaisesti

 Muistutuksen jättäjä on nostanut esille tarpeen luonnonsuojelulain 65§ mukaiselle Natura-arvioinnille. Natura-arvioinnin lähtökohtana on luonnonsuojelulain 65 § (5.5.2017/255), jossa hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan edellytetään arvioivan toiminnan vaikutuksia, mikäli toimenpiteet yksin tai erikseen tarkasteltuna todennäköisesti merkittävästi heikentävät niitä Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue tarkoitettu. Arviointi on tehtävä myös, mikäli Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvalla hankkeella on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit ja lajit on kerrottu alueen Natura2000-tietolomakkeessa ja suunniteltujen toimien vaikutuksia tulee arvioida tietolomakkeessa suojelun perusteeksi mainittujen luontotyyppien ja lajien kannalta sekä myös alueen kokonaisuuden näkökulmasta.

 Sikanoreikon Natura-alueen suojeluperustana ovat seuraavat luontotyypit: pikkujoet ja purot, vaihettumissuot ja rantavedet, lähteet ja lähdesuot, letot, aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot, joiden lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajeista liito-orava.

 Haettu Matinmäen maa-ainespaikka sijaitsee yli 250 metrin päässä Sikanoreikon Natura-alueesta ja lähimmät luontotyypit edustavat suoluontoa sekä lehtoja. Maa-ainespaikan sijainti yli 250 metrin päässä Natura-alueesta varmistaa sen, ettei toiminnasta kohdistu suoria tai välillisiä vaikutuksia esimerkiksi luontotyypin pienilmastoon, varjostus- ja valoisuusolosuhteisiin tai maaperään. Lisäksi on hyvä huomata, että maa-ainespaikka aukeaa/kallistuu itään eli poispäin Natura-alueesta, jolloin mahdolliset valumavedet virtaavat poispäin Natura-alueesta.

 
Sikonoreikon Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin II liitteen lajeista liito-orava. Haetulla maa-ainespaikalla tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse tunnettuja liito-oravan elinympäristöjä tai havaintopisteitä ko. lajista. Liito-oravan kannalta alueen metsäyhteyksien kytkeytyneisyys on lisääntymis- ja levähdysalueiden säilymisen ohessa keskeinen tarkasteltava tekijä, jotta liikkuminen elinalueen eri osien välillä toteutuu. Haettu maa-ainespaikka ei katkaise alueen kytkeytyneisyyttä eikä näin ollen heikennä Sikonoreikon Natura-alueen suojeluperusteena olevan liito-oravan elinmahdollisuuksia alueella.

 Edellä kuvatun mukaisesti Metsähallituksen Natura-asiantuntijan BB ja ympäristöasiantuntijan CC mukaan suunnitellun maa-ainestenottopaikan ei arvioida vaikuttavan heikentävästi Sikanoreikon Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin eikä näin ollen luonnonsuojelulain 65§ mukainen Natura-arviointi ole tarpeen

 Natura-alueen suojelutavoitteisiin kuuluu myös alueen suojelun perusteena olevien luontotyyppien eheyden ja toiminnallisuuden säilyttäminen, kytkeytyneisyyden huomioiminen ja toisaalta edustavuuden parantaminen - näiden tavoitteiden ei katsota vaarantuvan suunnitellun maa-ainespaikan seurauksena.

Yhteenveto

 Metsähallitus Metsätalous Oy on hakenut maa-aines- ja ympäristölupaa Puolangan Matinmäen alueelle 15 vuodeksi. Matinmäki sijaitsee keskeisellä paikalla alueen tieverkkoon nähden ja tiestön kunnossapito palvelee metsätalouden lisäksi laajasti muitakin tienkäyttäjiä. Haetun ottoalueen koko ja maa-ainesmäärä huomioiden toiminnan intensiteetti on varsin maltillinen. Matinmäen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen sekä tässä vastineessa kuvattujen asioiden perusteella Metsähallitus Metsätalous Oy ei näe, että hanke aiheuttaisi Natura2000-verkostoon kuuluville alueille ulottuvia haitallisia vaikutuksia, eikä myöskään alueen muille luontoarvoille tai virkistyskäytölle. Lisäksi toimimalla hakemuksessa ja tässä vastineessa esitetyin tavoin lähimpään loma-asuntoon kohdistuvat toiminnan aikaiset melu- ja muut haitat jäävät lyhytaikaisiksi ja asetusten mukaisiksi.

 .
VALMISTELIJAN ESITYS (MAA 6§, YSA 15§; NaapL 17 §)

 Tekninen lautakunta myöntää maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallioaineksen louhintaan.Tämän lisäksi toiminnassa on noudatettava VnA 800/2010 vähimmäisvaatimuksia sekä alla olevia lupamääräyksiä.

 Lupamääräykset

1. Luvanvarainen toiminta tulee sijoittaa hakemuksessa olevan karttapiirroksen mukaisesti. Ottaminen voidaan ulottaa

alimmillaan tasolle +270,00 (N2000).

Ottamisen yhteydessä on varmistettava, että pohjaveden pinnantason ja alimman louhintatason väliin jää vähintään kahden metrin suojakerros.

Alueelle on sijoitettava vähintään kaksi korkomerkkiä ottotason seurantaa varten.Tason tulee olla korkeusjärjestelmässä N2000 tai muussa valtakunnallisessa korkeusjärjestelmässä. Luvan haltijan on huolehdittava merkkien säilymisestä alueella ottamisen aikana.

2. Räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava, mitä asiasta ympäristönsuojelulaissa, Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta ja muussa lainsäädännössä säädetään. Alueen asukkaille tulee ilmoittaa räjäytyksistä etukäteen. Räjäytyspöytäkirjat on arkistoitava ja pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

3. Maa-ainesten ottamisen aikana kaivantojen reunat tulee suojata riittävän vahvalla aidalla ja varustaa tarpeellisilla varoitusmerkinnöillä. Jälkihoitotyöt on aloitettava heti, kun ne voidaan tehdä.

4. Melua ja tärinää aiheuttava työskentely voi tapahtua hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Murskauskalusto on sijoitettava louhoksen pohjalle siten, että sen ympärillä on melun etenemistä estäviä seinämiä tai varastokasoja.  (VnA 800/2010, 6§) 

5. Murskaustoiminta on järjestettävä niin, ettei pöly aiheuta haittoja ympäristössä. Tällöin on myös tarvittaessa kastelun avulla rajoitettava tiestön pölyämistä. (VnA 800/2010, 4§)

6. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiset luvat

omaaville toimijoille.  MAL 11 §; MAA 6 §, YSL 7 - 8, 15-17, 20, 49, 52 §; YSA 15 §; MURA 9 §)

7. Työkoneissa on oltava ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto.

Ottamisalueelle ei saa sijoittaa suojarakenteettomia öljytuotteiden säiliöitä. Öljy- ja polttoainevahinkoihin tulee varautua etukäteen varaamalla saataville riittävät määrät imeytysmateriaalia ja toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa välittömästi pelastuslaitokselle ja Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaiselle, jos onnettomuudesta tai muusta poikkeavasta syystä aiheutuu päästöjä siten että niistä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 6-8, 14-17, 20, 49, 52, 58, 123, 170, 172 §; JL 13, 120, 122 §; JHM 2 §; MURA 12 §)

8. Toiminnanharjoittajan on seurattava murskaustoimintaan liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös jatkossa on luvan mukaisiin toimintoihin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 5-8, 14-16, 20, 49, 52, 53, 58 §; JL 8, 13, 15, 120 §; JA 12.1 §)

9. Toiminnan lopettamisesta, pitkäaikaisesta tuotantokatkoksesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaiselle. (YSL 6-8, 14-17, 20, 49, 52, 58, 123, 170, 172 §; JL 13, 120, 122 §; JHM 2 §; MURA 12 §)

10. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toimintajaksoista, tuotantomääristä sekä syntyvien jätteiden määristä ja käytöstä. Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Yhteenveto laitoksen tarkkailusta ja kirjanpidosta on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä; ilmoitus NOTTO-tietojärjestelmään. (MAL 11, 23a §; MAA 6, 9 §; YSL 62, 172 §)

11. Ennen toiminnan aloittamista on kallionlouhinta-alueen osalta tehtävä melumallinnus, ja sen tulosten perusteella tarvittaessa melumittaus ensimmäisen kalliomurskausjakson aikana. Melutaso häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

12. Ennen maa-ainesten ottamistyön aloittamista luvanhaltijan on annettava Puolangan kunnalle 10 000€ (kymmenentuhatta euroa) vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 15 kuukautta yli tämän luvan voimassaoloajan.

Vakuudella katetaan toiminnan loputtua suoritettavien jälkihoitotöiden kulut, mikäli toiminnanharjoittaja ei suoriudu velvoitteistaan. Toiminnan loputtua tulee alueella suorittaa tarvittavat maisemointitoimenpiteet.Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma jälkihoitotoimenpiteistä lupaviranomaiselle viimeistään puolta vuotta ennen toiminnan suunniteltua lopettamista tai luvan keskeytyksestä johtuvaa raukeamista. (MAL 12 §, YsL 199 §)

  Hakemuksesta annettujen lausunnon ja muistutuksen huomioiminen

Kainuun ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä.

AA:n jättämä muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä, lisäksi tekninen lautakunta viittaa hakijan vastineeseen.

 Ratkaisun perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty.

Puolangan kunnan ympäristölupaviranomainen katsoo, että tämän päätöksen määräysten ja hakemuksessa annettujen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu terveydellistä haittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätteiden hyötykäytön vaatimukset. Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä sekä noudattamalla Valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VnA 800/2010) ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus.

Toiminnassa ja päästöjen rajoittamisessa käytetään sen tasoisia ratkaisuja, mitä voidaan pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana ja periaatteina tämän tyyppisissä toiminnoissa tällä hetkellä.

Sijoituspaikkaa voidaan pitää toimintaan soveliaana eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Lupamääräysten perustelut

Korkomerkkien asentaminen alueelle on tarpeen lupavalvonnan helpottamiseksi.

Toiminta sijoittuu metsätalousvaltaiselle alueelle ja sen etäisyys naapureista on riittävä ja suunnitelman mukaan sijoitettuna toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta.

(lupamääräykset 1,2)

Kaivantojen aitaaminen ja merkitseminen on tarpeen, jotta ottoalueen ympäristö on turvallinen alueella liikkuville.

(lupamääräys 3)

Melua ja tärinää ja pölyä aiheuttava toiminta voidaan sallia hakemuksen mukaisesti, koska etäisyydet häiriöille alttiista kohteista asumiseen, loma-asumiseen tai oleskeluun tarkoituksesta piha-alueesta täyttyvät. (lupamääräykset 4,5)

Jätteet tulee varastoida ja käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa, epäsiisteyttä tai roskaantumista. (lupamääräys 6)

Toiminnassa on pyrittävä käyttämään ympäristön kannalta parasta mahdollista tekniikkaa. (lupamääräys 8)

Toiminnan olennaista muutosta ja häiriötilanteita koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia olemassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan riittävä vakuus, jotta mahdollisessa toiminnan keskeytystilanteessa poikkeuksellisissa oloissa voidaan varmistaa jälkitöiden hoito. (Lupamääräykset 7,9,12)

Kirjanpitoa, tarkkailua ja melumallinnusta koskevat lupamääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten valvonnan kannalta. (10,11)

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa 31.12.2037 saakka. Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 87 § 2 mom.MAL 10 §)

Päätöksen täytäntöönpano

Ympäristölupaviranomainen määrää YsL198 § nojalla, että toimintaa ei saa aloittaa tai muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen.

Sovelletut säännökset

 Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014

 Maa-aineslaki (MAL) 555/1981

 VNA ympäristönsuojelusta (YSA) 713/2014

 Jätelaki (JL) 646/2011

 Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA) 179/2012

 Hallintolaki (HL) 434/2003

 Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 (MURA)  

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 (MAA) 

   Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL) (26/1920)

Puolangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa,   KH§64/2002

MAKSUT JA VAKUUDET

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan käsittelystä voidaan periä maksu (MAL 23 §).

Tästä päätöksestä peritään Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaisen taksan mukainen maksu 470 € lisättynä kuulutuskuluilla. Maksu perustuu Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaiseen taksaan.

Valvontamaksu

Ensimmäisen vuoden valvontamaksu on suoritettava ennen ottamistoiminnan aloittamista ja seuraavat valvontamaksut kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Valvontamaksun suuruus on arvioidun vuotuisen oton mukaisesti 0,03 €/m3 x 3 333 m3 =  100 € (KH § 271/2001) Taksojen tarkistukset saattavat aiheuttaa muutoksia edellä mainittuihin valvontamaksuihin. Ottamisssuunnitelman tarkastamisesta peritään Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaisen taksan mukainen maksu, maksu määrätään määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. (KH § 271/2001)

Vakuudet

Ennen ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi vakuus (MAL 12§, YSL 59 §))

 Vakuus: 10 000 €

 Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätös hakijalle ja Kainuun ELY- keskukselle, sekä ilmoitukset päätöksestä Puolangan kunnan web-sivulle ja niille asianosaisille, joille on lähetetty ilmoitus hakemuksen kuulutuksesta.

Päätöksen antaminen

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä antopäivästä, jolloin kuulutus päätöksestä on julkaistu.

Muutoksenhaku 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta antopäivää lukuun ottamatta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, joiden tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella toiminnan vaikutukset ilmenevät, alueellinen ELY-keskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

 Toimialajohtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy valmistelijan esityksen.

 Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

 Täytäntöönpano: Pöytäkirjaotteet; Ely-keskus, hakija.

             Kuulutus; kunnan verkkosivut.

              Ilmoitus päätöksestä; muistutuksen jättänyt ja ne, joille on annettu tieto kuulutuksesta.