RSS-linkki
Kokousasiat:https://puolanka10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://puolanka10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 20.06.2024/Pykälä 45
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Ympäristölupa Soidinkankaan ampumarata
TEKN 20.06.2024 § 45
2506/11.01.00.00/2024
Valmistelija: Kalevi Huovinen, 040 5462018
Hakija: Puolangan Ampujat ry, y-tunnus: 0975810-9
Kiinteistö: 620-893-10-1
Alue: Soidinkangas
Maanomistaja: Hakija on ostanut n. 4,2 ha:n määräalan kiinteistöstä 620-893-10-1
Kaavoitustilanne: Aluetta koskevat Kainuun vaihemaakuntakaava 2030:n kaavamäräykset. Soidinkankaan ampumarata on merkitty kaavaan merkinnällä ea
Asia
Kyseessä on ympäristösuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupahakemus,joka koskee olemassa olevaa ampumarataa.
Toiminta ja sen sijainti
Puolangan Ampujat hakee ympäristölupaa Soidinkankaan ampumaradalle. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Soidinkankaan ampumarata sijaitsee Puolangan kunnassa Pudasjärventien varrella, noin 9 kilometriä Puolangan keskustasta pohjoiseen.
Toiminnalle haetaan toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Ampumaradalla on seuraavat lajiradat: 25 m pistoolirata, 50 m pienoiskiväärirata, 200 m luodikko-/siluettirata sekä kolme toiminnallisen ammunnan rataa (harrastettavat lajit practical ja sovellettu reserviläisammunta). Lisäksi haetaan lupaa laajentaa toimintaa tulevaisuudessa jatkamalla luodikko-/siluettirataa 300 m pitkäksi ja rakentamalla kolme uutta toiminnallisen ammunnan rataa. Vuotuinen laukausmäärä on nykyisellään arviolta 20 000. Lupaa haetaan enintään 100 000 laukaukselle vuodessa.
Hakija esittää, että toimintaa voidaan jatkaa nykyisellään ja keskeytyksettä, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta eikä toimintaan ole tulossa välittömästi muutoksia. Toimintaa jatkettaisiin nykyisellään, kunnes hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristölupapäätös on lainvoimainen. Luodikko-/siluettiradan mahdollinen pidentäminen ja uusien toiminnallisen ammunnan ratojen rakentaminen aloitetaan aikaisintaan luvan saatua lainvoiman. Hakija katsoo, ettei vakuutta tarvitse asettaa, koska ottaen huomioon ampumaradan toiminnan pitkä historia suhteessa tässä kysymyksessä olevaan ajanjaksoon (mahdollinen muutoksenhaku) radan käytöstä ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaran lisääntymistä.
Luvan hakemisen peruste
Ympäristönsuojelulain 27§:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa.Ympäristönsuojelulain liitteen 1, taulukon 2, kohdan 14a mukaan ulkona sijaitseva ampmarata on lupavelvollinen.
Lupaviranomaisen toimivalta
Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 13a, mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristölupa-asian ulkona sijaitsevalle ampumaratatoiminnalle. Puolangan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Tekninen lautakunta.
Asian vireilletulo
Lupahakemus on jätetty kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 19.3.2024.
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Oulun lääninhallituksen 5.5.1992 myöntämä lupa ampumaradan perustamiselle.
Puolangan Ampujat on ostanut noin 4,2 hehtaarin kokoisen alueen ampumarata-alueeksi 5.3.2024. Aiemmin nykyisen radan alueesta on ollut vuokrasopimus Metsähallituksen kanssa.
Kainuun alueella on voimassa viisi maakuntakaavaa: Kainuun maakuntakaava 2020, Kainuun 1. vaihemaakuntakaava, Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava, Kainuun tuulivoimamaakuntakaava ja Kainuun vaihemaakuntakaava 2030. Soidinkankaan rata on merkitty Kainuun vaihemaakuntakaavaan 2030 seudullisesti merkittävänä ampumaratana merkinnällä ea ja sen ympärille on osoitettu ohjeellinen melualue merkinnällä me/a.
Ampumaradan alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.
Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö
Soidinkankaan ampumarata sijaitsee Puolangan kunnassa Pudasjärventien varrella, noin 9 kilometriä Puolangan keskustasta pohjoiseen. Ampumarataa ympäröivä alue on pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa havu- ja sekametsää, josta suuri osa on ojitettuja ohutturpeisia suoalueita. Osa metsäalueesta on harvapuustoista hakkuitten takia. Ampumarata-alue on hiekkakangasta. Radan keskipisteen koordinaatit ovat N7202654, E528905 (ETRS-TM35FIN).
Soidinkankaan ampumarata-alueen maaperä on karkearakeista maalajia, jonka päälajitetta ei ole selvitetty. Havaintojen perusteella alueen pintamaa on hiekkaa. Ampumarata-alueen kallioperä on kvartsimaasälpäparagneissiä ja biotiittiparagneissiä. Alueen kivilajeilla ei ole erityistä vaikutusta radan ympäristöolosuhteisiin.
Soidinkankaan ampumarata-aluetta ympäröivä alue on pääosin metsämaata. Ampumarata-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Järvenpää (1.lk 1162002), joka sijaitsee radan lounaispuolella noin 6,3 kilometrin etäisyydellä radasta. Ampumarata-alueella ei ole talousvesikaivoa. Lähimmät asuinrakennukset, ja siten mahdolliset talousvesikaivot, sijaitsevat lähimmillään yli kilometrin päässä ampumaradasta.
Maanmittauslaitoksen korkeusmalliin perustuva valuma-aluetarkastelu osoittaa, että rata-alue kuuluu Kuorejoen alaosan valuma-alueeseen. Ampumaradan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vesilain (587/2011) määritelmän mukaisia vesistöjä. Luodikko/siluettiradalla on 100 m vallin takana kuoppa, jossa on vettä, ja se pysyy sulana pienen pakkasjakson yli. Siihen purkautuu todennäköisesti pohjavettä. Kuopasta vesi purkautuu putkea pitkin sivuvallin ali kaakon suuntaan lähtevään ojaan. Oja yhdistyy metsäojiin ja laskee ojia pitkin mitattuna noin 1,2 km päässä Kuorejokeen, joka on rataa lähin vastaanottava vesistö. Rataalueelta ei virtaa pintavettä muihin suuntiin, vaan sade- ja sulamisvesi imeytyvät enimmäkseen maahan.
Lähin luonnonsuojelualue on Natura2000-alue Kiiminkijoki (FI1101202), johon kuuluvia virtavesiä on lähimmillään noin 750 m päässä ampumaradan itäpuolella.
Lännessä noin 3 km päässä sijaitsee Iso Tilansuo-Housusuon (FI1200463) Natura2000-alue. Alue on soidensuojelun perusohjelman kohde.
Kuorejärvi (FI1200455, Natura-alue) sijaitsee noin 3,4 km päässä ampumaradalta itään. Kuorejärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde.
Repokallio (ERA204051) sijaitsee noin 4,8 km päässä ampumaradalta kaakkoon. Se on yksityisten mailla oleva erityisesti suojeltavan lajin suojelualue. Repokalliolla elää harvinaista serpentiniittilajistoa erityisesti sammalia.
Ampumaradan toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia lähimpiin suojelukohteisiin tai niiden suojeluperusteisiin. Rata-alueelta haitta-aineiden kulkeutuminen suojelualueille on hyvin epätodennäköistä. Radalta lähtevästä ojasta otettujen pintavesinäytteiden perusteella Kiiminkijoen Natura2000-alueeseen kuuluvaan Kuorejokeen ei arvioida aiheutuvan merkittävää kuormitusta. Myöskään toiminnasta aiheutuvalla melulla ei ole vaikutuksia suojelualueiden suojeluperusteisiin. Osalla Kiiminkijoen Natura2000-alueisiin kuuluvien virtavesien alueella luonnonsuojelualueille määritelty melun ohjearvo 60 dB (LAImax) voi ylittyä, mutta melulla ei ole vaikutuksia alueen suojeluperusteena oleviin lajeihin, kuten vesikasveihin ja kaloihin.
Soidinkankaan ampumarataa lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä ampumaradasta luoteeseen. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä ampumaradan eteläpuolella.
Toiminnan kuvaus
Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta
Radan toiminta on aloitettu 1992–1993 pistooli-, pienoiskivääri- ja luodikko-/siluettiradoilla. Toiminnallisen ammunnan radat on rakennettu ja otettu käyttöön 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Pääasiassa ampumarataa käytetään ampumisen harjoittelemiseen ja aseiden kohdistamiseen. Lisäksi radalla järjestetään ampumakilpailuja sekä ampumakokeita, joiden suoritus on edellytys toiminnallisten ampumalajien harrastamiselle. Kesäaikaan metsästysampujat, reserviläisyhdistykset ja practical-ampujat järjestävät radalla säännöllisiä harjoituksia. Pääasiallinen toiminta painottuu sulan maan ajalle (touko-syyskuu). Radan laukausmäärä on ollut viime vuosina noin 20 000 laukausta vuodessa. Nykyisin radan käyttöajat ovat olleet arkisin (ma-la) klo 8–22 ja pyhinä klo 12–22.
Soidinkankaan ampumarataa käyttävät pääasiassa rataa hallinnoivan ampumaseuran jäsenet ja reserviläisyhdistykset, mutta ajoittain myös seurojen ulkopuoliset metsästäjät ja ampumaurheilijat.
Toiminnallisen ammunnan radoilla ammutaan kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla tausta- tai sivuvallin eteen asetettuja taululaitteita, jolloin luodit ja haulit päätyvät valliin. Metallisia taululaitteita käytettäessä niihin osuneet luodit tai haulit hajoavat ja jäävät pienempinä kappaleina vallin eteen maahan. Ohi ammutut päätyvät valliin.
Luodikko-/siluettiradalla ammunta tapahtuu katoksesta ja ampumamatkat vaihtelevat 25–200 m välillä. Radalla ammutaan pääasiassa kiväärillä ja pienoiskiväärillä, lisäksi vuosittain joitain kymmeniä laukauksia pistoolilla ja haulikolla. Pienoiskivääriradalla ammutaan pienoiskiväärilajien lisäksi kohti tulevaa hyökkäävän karhun kuvaa kiväärillä ja pienissä määrin haulikon täyteisillä, sekä toiminnallista ammuntaa kiväärillä ja pistoolilla. Pistooliradalla ammutaan katoksesta 25 m päässä taustavallin edessä olevia maalilaitteita.
Haettavat toiminta-ajat ja arvio maksimilaukausmääristä
Soidinkankaan ampumaradan käyttöajoiksi tulevaisuudessa esitetään: Maanantai – perjantai klo 8-22, lauantai klo 8-21 ja sunnuntai 9-20. Nykyisiin käyttöaikoihin nähden rajoituksia esitetään viikonloppukäyttöön. Käytännössä ampumaradan toiminta rajoittuu käyttöaikoja rajallisemmalle ajanjaksolle harjoitusten ja toiminnan luontaisen painottumisen vuoksi esimerkiksi valaistus- ja lumiolosuhteiden takia. Maksimilaukausmääräksi tulevaisuudessa esitetään enintään 100 000 laukausta vuodessa.
Suunnitellut laajennukset
Nykyisten toimintojen lisäksi ympäristölupaa haetaan myös luodikko-/siluettiradan jatkamiselle 300 m pitkäksi ja kolmen uuden toiminnallisen ampumisen radan rakentamiselle. Laajennukset on tarkoitus tehdä nykyisten ratojen itäpuolelle toiminnanharjoittajan omistuksessa olevalle kiinteistölle.
Luodikko-/siluettiradan toiminta pysyy laajennuksen jälkeen muuten ennallaan, mutta ampumamatkat vaihtelevat 25–300 m välillä. Uusilla toiminnallisen ammunnan radoilla toiminta tulee olemaan samanlaista kuin jo olemassa olevilla toiminnallisen ammunnan radoilla.
Vedenhankinta ja viemäröinti
Itse ampumaratatoiminta ei tarvitse vettä. Ampumaradalla oleviin rakennuksiin ei tule juoksevaa vettä eikä siten viemäröintiä. Alueella on kaksi kuivakäymälää, joiden jätteet kompostoidaan omatoimisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Ampumaradalla ei ole hulevesien eli sade- ja sulamisvesien keräysjärjestelmää. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät pääasiassa maahan, mutta vähäisiä vesiä kulkeutuu rata-alueen ulkopuolelle purkuputken kautta.
Jätteet ja niiden käsittely
Ampumaradalla on jätteiden keräysastiat, joihin jätteet lajitellaan. Kerätyt jätteet toimitetaan jätteiden vastaanottopaikkaan muutaman kerran toimintakauden aikana. Ampumaradalla syntyy normaaliksi luokiteltavaa yhdyskuntajätettä, kuten seka-, muovi- ja puujätettä sekä pahvijätettä maalitauluista ja ammusten pakkauksista. Lisäksi syntyy metallihylsyjä, joista valtaosan rataa käyttävät ampujat vievät mukanaan uudelleen ladattavaksi ja käytettäväksi. Mikäli hylsyt eivät sovellu uudelleen käytettäväksi,toimitetaan ne niitä vastaanottavalle toimijalle. Kokonaisuudessaan ampumaratatoiminnan jätemäärät ovat hyvin vähäiset.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Ampumaradalle saapuminen tapahtuu Pudasjärventieltä risteytyvän hiekkatien kautta. Radan liikenne koostuu pääasiassa henkilöautoliikenteestä. Enimmillään automäärä on kisapäivinä, jolloin radalle voi tulla noin 20 autoa päivässä. Liikenne ajoittuu radan aukioloaikoihin. Liikenteen ympäristövaikutukset ovat kokonaisuutena vähäisiä.
Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen
Hakemuksen mukaan yleisesti ampumaratatoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ja -riskit liittyvät ampumamelun leviämiseen sekä luotien ja haulien sisältämien raskasmetallien mahdollisiin päästöihin ratarakenteisiin ja edelleen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Ampumaratatoiminnasta aiheutuu erittäin harvoin välittömiä tai lyhyen aikavälin ympäristövaikutuksia. Sen sijaan vaikutukset voivat syntyä pitkällä aikavälillä luotien ja haulien rapautuessa ja mahdollisesti kulkeutuessa maaperästä pinta- ja pohjavesiin. Erityisesti kuivassa kivennäismaassa, kuten Soidinkankaan radan tapauksessa, raskasmetallien kulkeutuminen on kuitenkin äärimmäisen hidasta.
Ampumaradan melutilanteen arviointi
Soidinkankaan ampumaradan melun leviämistä suhteessa altistuviin vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen kiinteistöihin on tarkasteltu BAT-oppaassa kuvattuja sapluunamalleja tarkemmilla eri ampumarata- ja metsästysaseiden melupäästömittauksiin perustuvilla sapluunamalleilla. Sapluunamallitarkastelun perusteella vakituisilla asuinrakennuksilla melun ohjearvot eivät ylity. Sen sijaan 7 vapaa-ajan asunnoksi merkittyä kohdetta sijaitsee radan meluvyöhykkeillä, joista 5 on 65 dB vyöhykkeen sisällä. Kaikkien ratojen toiminnasta ei aiheudu ohjearvotasojen ylityksiä kaikille kohteille vaan altistuvien kohteiden määrä vaihtelee radoittain ja ampumasuunnittain.
Sapluunat ovat tasaiselle esteettömälle maastolle mallinnettuja, eivätkä siis huomioi maaston ja rakenteiden vaikutuksia. Tyypillisesti sapluunat eivät kuvasta alueen todellista tilannetta melun leviämisen suhteen, vaan antavat liian suuria melualueita. Siten kyseessä on konservatiivinen arvio radan melun leviämisestä.
Hakijan arvion mukaan otettaessa huomioon Soidinkankaan ampumaradan sijainti ja vallit, maaston muodot, kasvillisuus sekä radan ja mahdollisten altistuvien kohteiden välinen etäisyys on todennäköistä, että ohjearvot alittuvat kaikilla tarkasteltavilla kohteilla tai ylitys on muutaman desibelin luokkaa muutamalla kohteella. Lisäksi mahdollisten altistuvien kohteiden määrä on vähäinen, eikä toiminnasta johtuva melu aiheuta vakavaa ympäristön viihtyvyyden heikentymistä radan oltua alueella jo vuosikymmeniä. BAT-oppaan (Kajander & Parri 2014) meluntorjunnan tarpeen arviointimenettelyn mukaisesti radan laukausmäärän ja altistuvien kohteiden määrän perusteella radan meluhaitta on kohtalainen, jolloin ”meluntorjuntarakenteet mitoitetaan niin, että äänitaso ei ylitä ympäristöluvassa annettua tavoite- tai raja-arvoa ja/tai melukuormitusta vähennetään käyttöaikojen avulla”. Lisäksi BAT-oppaan mukaan vanhalle olemassa olevalle toiminnalle voidaan hyväksyä ohjearvoa suuremmat raja-arvot tai asettaa ohjearvot tavoitearvoina. Edellä mainitut ja kaikki melun leviämiseen vaikuttavat tekijät huomioiden hakija esittää Soidinkankaan ampumaradan melunhallintakeinoksi käyttöaikojen rajoittamista tämän hakemuksen mukaisesti. Mikäli toiminnasta aiheutuva melu koetaan erityisen häiritsevänä, voidaan hakemuksessa esitettyjä toiminta-aikoja soveltuvin osin rajoittaa parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti esimerkiksi viikonloppuisin ja juhlapyhinä.
Ampumaradan rajoitettujen käyttöaikojen johdosta toiminnan ei arvioida aiheuttavan häiriötä tai haittaa lähialueelle. Toiminta-aikoja on rajoitettu sekä päivittäisten kellonaikojen osalta että erityisesti viikonloppujen ja pyhäpäivien osalta. Toimintaa ei myöskään ole ympäri vuoden ja merkittävä osa ampujista käyttää aseissaan äänenvaimentimia. Ampumarata on ollut myös pitkään toiminnassa, joten se ei ole uutta toimintaa alueella, eikä sen aiheuttamasta melusta ole myöskään valitettu toiminnanharjoittajalle. Hakemuksen mukaan mahdollisia meluhaittoja ja häiriöitä voidaan lisäksi estää huolehtimalla siitä, että altistuvien määrä ei lisäänny nykytilanteesta. Tämä voidaan tarvittaessa toteuttaa siten, että: ampumatoiminnan melualueet eivät laajene nykyisestä, tästä vastuu on ampumaradan toiminnanharjoittajalla tai ampumaradan lähelle, meluselvityksen mukaisille meluvyöhykkeille, ei saa rakentaa uusia altistuvia kohteita – tästä vastuu on kunnalla kaavoituksen ja rakennuslupien laadinnassa ja toteutuksessa. Ampumaradan pitäjän tulee seurata kaavoituksen kehittymistä ja antaa tarvittavat lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa.
Päästöt ratarakenteisiin ja maaperään
Ampumaratatoiminta kuormittaa ympäristöä pääasiassa ympäristölle haitallisia metalleja sisältävien haulien ja luotien kautta. Luotien merkittävimmät haitta-aineet ovat lyijy, kupari, antimoni ja sinkki. Haulien merkittävimmät haitta-aineet ovat lyijy ja antimoni, mikäli ammutaan lyijyä sisältävillä hauleilla. Metalleja voi sopivissa olosuhteissa ajan myötä kulkeutua sadevesien kautta pintavesiin tai maahan imeytyvän vajoveden mukana syvemmälle maakerroksiin tai pohjaveteen. Ampumaratatoiminnasta ei yleensä aiheudu välittömiä tai lyhyen aikavälin ympäristövaikutuksia, vaan haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön on tyypillisesti hidasta ja tarvittaessa hallittavissa.
Soidinkankaan ampumaradalle on tehty BAT-oppaan mukainen haitta-aineiden hallinnan tarvearviointi, jonka perusteella päästöpotentiaali on kohtalainen ja pintavesi- sekä pohjavesiriski on pieni. Tämän perusteella ampumarataluokitellaan riskitasoltaan perustason (taso 1 – matala ympäristöriski) radaksi. Matalan ympäristöriskin kohteissa katsotaan, että toiminnan aiheuttaman kuormituksen seuranta laukausmäärien seurannalla ja mahdollinen vaikutusten tarkkailu ovat riskinhallinnan kannalta riittäviä toimenpiteitä.
Soidinkankaan ampumaradan toimintahistorian aikainen (1992–2023) kokonaislaukausmäärä on arviolta noin 800 000. Nykyisen laukausmäärän perusteella lyijyn määrä ratarakenteessa lisääntyy noin 113 kg vuodessa. Teoreettinen laukausmäärän kasvaminen ei aiheuta merkittävää ympäristöriskin kasvua, koska metallien kulkeutumisriski on vähäinen.
Vaikutukset pintavesiin
Soidinkankaan ampumaradalla on toteutettu pintavesinäytteenotto kesällä ja syksyllä 2023. Näytteenottopisteeksi valittiin ampumarata-alueelta poistuva oja. Kyseisen näytteenottopisteen tuloksista arvioitiin olevan parhaiten havaittavissa ampumaratatoiminnan vaikutukset ilman että niitä sekoitetaan mahdollisiin muiden toimintojen vaikutuksiin. Ampumaratatoiminnan vaikutukset olivat havaittavissa pintavesinäytteissä erityisesti lyijyn kohonneena pitoisuutena. Ojavedelle ei kuitenkaan ole selkeitä vertailuarvoja, vaan esimerkiksi ympäristölaatunormi on annettu vesistölle. Huomioiden etäisyys lähimpään vesistöön (1,2 kilometriä) ja laajan valuma-alueen vuoksi tapahtuva sekoittuminen, ampumaratatoiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pintavesiin.
Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön
Arvioitaessa toiminnan vaikutuksia ympäristöön on merkittävin huomioon otettava tekijä haitta-aineiden kulkeutumisriski rata-alueen ulkopuolelle. Ratarakenteita, kuten taustavallia ja rata-alueen pintakerrosta ei katsota maaperäksi, vaan rakenteeksi, joka toiminnan loputtua voidaan tarvittaessa poistaa. Ampumaratojen ratarakenteissa haitallisten aineiden pitoisuus on tyypillisesti suuri, mutta keskeistä ympäristöriskin kannalta on hallita haitta-aineiden kulkeutumisriskiä. Ampumaratatoiminnasta aiheutuu erittäin harvoin välittömiä tai lyhyen aikavälin ympäristövaikutuksia, koska haitta-aineet sitoutuvat tehokkaasti ratarakenteisiin.
Soidinkankaan ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ja mahdolliset talousvesikaivot sijaitsevat etäällä radasta. Näiden tietojen perusteella ja huomioiden ampumaratatoiminnan haitta-aineiden äärimmäisen hidas kulkeutuminen sekä kasvillisuuden kyky sitoa haitta-aineita, haitta-aineiden leviämisen riski pohjaveteen sekä talousvetenä käytettävään pohjaveteen Soidinkankaan ampumaradalta on hyvin pieni.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytännön (BEP) soveltaminen
Soidinkankaan ampumaradalle on tehty BAT-oppaan (Kajander & Parri 2014) mukainen haitta-aineiden hallinnan tarvearviointi. BAT-oppaan mukaan ampumaratatoiminnan haitta-aineiden hallinnan tarve sekä parhaat käyttökelpoiset tekniikat määritellään kohdekohtaisesti toiminnan aiheuttaman pitkän aikavälin ympäristöriskin perusteella.
BAT-oppaan mukaisen arvioinnin perusteella Soidinkankaan ampumaradan päästöpotentiaali on kohtalainen ja pinta- sekä pohjavesiriski ovat pieniä. Tämän perusteella ampumarata luokitellaan riskitasoltaan perustason (taso 1 – matala ympäristöriski) radaksi. BAT-oppaan mukaan alhaisen riskitason radoilla riskinhallinnan kannalta riittävinä toimenpiteinä pidetään kuormituksen seuraamista laukausmäärien avulla ja kohdennetusti mahdollista vaikutusten tarkkailua.
Hakemuksen mukaan Soidinkankaan ampumaradalle ei ole tarpeen tehdä rakenteellisia meluntorjuntatoimia, sillä ampumamelun ohjearvon ylitykset altistuvissa kohteissa ovat pieniä tai epätodennäköisiä ja radan vuosittainen laukausmäärä on melko pieni. Osa radan käyttäjistä käyttää kiväärissä äänenvaimenninta, joka vähentää äänitasoa merkittävästi. Tarkempaa kirjanpitoa äänenvaimentimen käytöstä ei kuitenkaan ole. Lisäksi noin 20 % laukauksista ammutaan pienoiskiväärillä tai -pistoolilla, joissa äänitaso on paljon kivääriä pienempi.
Haitta-aineiden vaikutusten seurannan osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on seurata kohteen mukaan tarvittaessa pinta- ja/tai pohjavesien laatua. Ampumaratatoiminnan jatkuessa, voidaan raskasmetallipitoiset maat jättää paikoilleen rata-alueelle.
Kunnostustarve tulee tarkasteltavaksi ampumaratatoiminnan päättyessä ja maankäytön muuttuessa alueella.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Ampumaradan melupäästöä tullaan tarkkailemaan laukausmäärien perusteella. Toiminnanharjoittaja pitää valvonnalla ja ohjeistuksella huolen, että toiminta-aikoja noudatetaan. Tarkempi seuranta on tarpeen ja perusteltua silloin, jos olennaisia muutoksia on tapahtunut. Soidinkankaan ampumaradan tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että laajennusalueen meluvaikutuksia tullaan tarkastelemaan suunnitelmien yhteydessä ennen laajennuksen toteuttamista.
BAT-oppaan mukaan alhaisen riskitason radoilla riskinhallinnan kannalta riittävinä toimenpiteinä pidetään kuormituksen seuraamista laukausmäärien avulla ja kohdennetusti mahdollista vaikutusten tarkkailua. Pohjaveden tarkkailulle ei ole tarvetta. Radalta otetun pintavesinäytteen perusteella vaikutukset pintavesiin ovat vähäiset. Jatkossa esitetään toteutettavan pintavesitarkkailua enintään 3–6 vuoden välein.
Ratarakenteen kunnostustarve tulee riskinarvioinnin perusteella harkittavaksi, mikäli ampumaratatoiminta loppuu ja/tai maankäyttö alueella muuttuu. Kierrätykseen toimitetuista jätemääristä tullaan pitämään kirjaa.
Kokonaisuudessaan tarkkailun tuloksista kootaan vuosiraportti, joka toimitetaan Ympäristöviranomaiselle vuosittain.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Hakijan arvion mukaan ampumaradan toiminnassa ei tapahdu sellaisia poikkeuksellisia tilanteita, jotka johtaisivat toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten lisääntymiseen. Turvallisuuden osalta viranomainen on poliisi, joten turvallisuusasioita ei käsitellä eikä arvioida enemmälti ympäristölupahakemuksessa.
Asian käsittely
Hakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu Puolangan kunnan verkkosivuilla 27.3.2024 – 3.5.2024, kuulutus on julkaistu myös Puolanka -lehdessä 27.3.2024. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti asianosaisille.
Lausunnot
Lausuntoa on pyydetty Puolangan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimiva Oulunkaaren ympäristöpalvelut toteaa 6.5.2024 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:
”Puolangan Ampujat ry hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Puolangan kunnan alueella sijaitsevan Soidinkankaan ampumaradan toiminnalle sekä toiminnan laajentamiselle. Ampumarata sijaitsee osoitteessa Pudasjärventie 89, 89200 Puolanka toiminnanharjoittajan omistamalla kiinteistöllä. Toiminta ampumaradalla on alkanut vuonna 1992. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Radan toiminta painottuu sulan maan aikaan ja radalla järjestetään säännöllisiä harjoituksia sekä ampumakokeita ja kilpailuja. Lisäksi radalla käydään ampumassa kohdistuslaukauksia. Hakija esittää toiminta-ajoiksi maanantaista perjantaihin klo 8–22, lauantaisin klo 8–21 ja sunnuntaisin klo 9–20. Käytännössä ampumaradan toiminta rajoittuu käyttöaikoja rajallisemmalle ajanjaksolle. Ampumarataa lähin yksittäinen vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin kahden kilometrin päässä ampumaradasta luoteeseen. Ympäristössä on joitain vapaa-ajan asunnoiksi merkittyjä kohteita, joista lähin sijaitsee noin 1,3 kilometrin päässä ampumaradasta etelään. Ampumaradan meluvaikutuksia on tarkasteltu avoimen maaston melusapluunoiden avulla. Tarkastelun perusteella VNp 53/1997 mukaiset ohjearvotasot saattavat ylittyä osalla lähialueen vapaa-ajan asunnoiksi merkityistä kohteista. Avoimen maaston melusapluunat eivät huomioi maaston ja rakenteiden vaikutuksia melun leviämiseen. Siten todelliset melutasot ovat todennäköisesti pienemmät.
Oulunkaaren ympäristöpalvelut lausuu seuraavaa:
Oulunkaaren ympäristöpalvelut katsoo, että toiminnassa tulee ottaa huomioon ettei lähimmissä vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asuntojen sisätiloissa melu ylitä asumisterveysasetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015) keskiäänitasojen toimenpiderajoja.
Oulunkaaren ympäristöpalvelut pyytää, että lupamääräyksissä otetaan huomioon meluntorjunta sekä mahdollisten meluhaittojen selvittäminen ja melumittausten teettäminen, jos lähimmistä vakituisen asumisen tai vapaa-ajan asunnoista valitetaan ampuradan toiminnasta aiheutuvasta melusta.”
Mistutukset ja mielipiteet
Muistuttaja A, 24.4.2024:
”Tilamme on n. kilometrin etäisyydellä ampumaradasta. Melu on ollut häiritsevä jo aikaisemmin. Metsänhakkuut välimaastossa jo ovat lisänneet meluhaittaa. Lupahakemus noin suurelle laukaisumäärälle lisää melua huomattavasti.
Tämän vuoksi meluhaittojen torjumiseen täytyy panostaa kunnollisilla äänieristeillä”
Hakija on toimittanut vastineen yksityishenkilön muistutukseen ja Oulunkaaren ympäristöpalveluiden lausuntoon 7.5.2024. Vastineessa todetaan seuraavaa:
” Yksityishenkilöille:
Avoimen maaston melusapluunatarkastelun perusteella muistutusta koskevan kiinteistön suuntaan merkittävimmät meluvaikutukset aiheutuvat toiminnallisen ammunnan ratojen toiminnasta silloin kun radoilla ampuminen tapahtuu kiväärillä pohjoinen-länsi-sektorilla. Toiminnallinen ammunta tapahtuu vaihtelevista paikoista vallien rajaaman alueen sisäpuolella vaihteleviin ampumasuuntiin huomioiden turvalliset ampumasuunnat. Siten meluntorjunnan näkökulmasta esimerkiksi eristetyt ampumakatokset eivät ole soveltuva ratkaisu. Sen sijaan äänenvaimentimen käyttö vaikuttaa melun leviämiseen erityisesti sivu- ja takasuuntiin. Ampumaratojen BAT-oppaan mukaan äänenvaimennin voi vaimentaa äänitasoa 10–20 desibeliä sivusuuntiin ja 10–15 desibeliä takasuuntaan avoimella paikalla ammuttaessa. Muistutusta koskeva kiinteistö sijaitsee pohjoinen-länsi-sektorille ammuttaessa ampujaan nähden etuviistossa/sivusuunnassa. Siten äänenvaimentimen melutasoa vaimentava vaikutus pienentää kyseiseen kohteeseen aiheutuvaa meluvaikutusta.
Tämän perusteella toiminnanharjoittaja esittää, että jatkossa toiminnallisen ammunnan radoilla suositellaan ampujia käyttämään muissa kivääreissä (pois lukien pienoiskivääri) äänenvaimenninta. Pienoiskiväärin ja muiden toiminnallisen ammunnan radoilla käytettävien aseiden melupäästö on ns. isompia kivääreitä pienempi. Äänenvaimentimen käyttöä ei esitetä pakolliseksi, sillä kaikkiin kivääreihin ei saa äänenvaimenninta.
Hakemuksessa esitetyn mukaisesti uusia ratoja rakennettaessa tullaan huomioimaan meluntorjunta jo suunnitteluvaiheessa. Radat tullaan rakentamaan siten, ettei niistä aiheudu melutasojen ylityksiä läheisille kohteille.
Ympäristöterveysviranomaiselle:
Oulunkaaren ympäristöpalveluiden ympäristötarkastajan lausunnossa viitataan melun osalta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (545/2015). Ampumaradoilla ei tavanomaisesti tarkastella ampumaratamelun aiheuttamaa sisämelua eikä melutasoja siten verrata asumisterveysasetuksen sisämelun toimenpiderajoihin. Sen sijaan ampumaratamelua tarkastellaan Vnp 53/1997 mukaisesti (Valtioneuvoston päätös ampumaratojen melutason ohjearvoista). Tavallisten asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten ulkovaipan tuottama äänitasoerotus eli vaimennus on pienikaliiperisten aseiden (kiväärit, pistoolit, haulikot) melun taajuusalueella niin suuri, että sisämelua ei ole tarpeen tarkastella erikseen.
Rakennusten ulkovaipan A-äänitasoerotuksen voidaan arvioida varovaisestikin olevan vähintään 20 dB. Jos asiaa kuitenkin tarkastellaan teoreettisesti, päivittäisen laukausmäärän tulisi olla hyvin suuri, jotta keskiäänitason päiväajan (klo 7–22) toimenpideraja 35 dB ylittyisi. Yöaikaan (klo 22–7) ei ammuta lainkaan, joten yöajan toimenpideraja (30 dB) ei voi ylittyä, eikä unen tai levon häirintään liittyvää terveyshaittaa aiheudu.
Ympäristölainsäädäntö mahdollistaa, että viranomainen voi ilman erillistä lupamääräyksiin tehtyä kirjaustakin edellyttää selvitystä perustellusta syystä. Mikäli ampumaratatoiminnan melusta valitetaan, on viranomaisen mahdollista tarvittaessa edellyttää selvittämään melua esimerkiksi kertaluonteisella melumittauksella. Säännölliset melumittaukset eivät sen sijaan ole tarpeen, sillä melu ei ole kertyvä suure”
Viranomaisen Ratkaisu
Valmistelijan esitys
Tekninen lautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 §: mukaisen ympäristöluvan Puolangan Ampujat ry:n Soidinkankaan ampumaradalle.
Ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin
lupamääräyksin:
- Ampumaradalla saa ampua maanantaista perjantaihin klo 8:00-21:00, lauantaisin klo 9:00-20:00 ja sunnuntaisin klo 12:00-20:00. Radalla ei saa ampua seuraavina yleisinä juhlapyhinä: jouluaatto, joulupäivä, 2 joulupäivä, uudenvuoden päivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja juhannuspäivä. Edellä mainituista toiminta-ajoista voidaan perustellusta syystä
poiketa. Poikkeamisista on ilmoitettava ennakkoon
valvontaviranomaiselle.
- Ampumaradan käyttöajoista ja muista ympäristöluvan ehdoista tulee tiedottaa ampumarata-alueella esimerkiksi kyltein siten, että kaikki radan käyttäjät ovat niistä tietoisia. Luvan saajan on
valvottava, että ampumaratoja käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että ratojen käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä.
- Toiminta tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melu- tai muuta haittaa ympäristölle tai alueen asukkaille tai muille toimijoille. Mikäli melusta aiheutuu häiriöitä, voi lupaviranomainen antaa lisämääräyksiä melun tarkemman selvittämisen ja meluntorjunnan osalta.
- Ampumaradan käyttäjien tulee ampumamelun vähentämiseksi varautua tarvittaessa käyttämään aseissa, joissa se on teknisesti mahdollista, äänenvaimenninta.
- Ampumarata-alue tulee merkitä maastoon selvästi ja siellä tulee olla riittävästi varoitustauluja. Rajamerkintöjen ja varoitustaulujen kunnossapidosta tulee huolehtia säännöllisesti.
- Radalla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnasta, syntyvistä jätteistä, kirjanpidosta ja siitä, että alueella toimitaan lupamääräysten mukaisesti.
Määräykset koskien haettua toiminnan laajentamista
- Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tarkemmat suunnitelmat hakemuksessa esitettyjen uusien laajennusalueiden toteuttamisesta hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Suunnitelmien tulee sisältää myös meluselvitys ja suunnitelmat lupamääräyksen 3 ehtojen täyttämiseksi.
- Rakenteisiin / tausta- ja sivuvalleihin saa sijoittaa riittävien rakenteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisen määrän pilaantumattomia maa-aineksia.
- Uusien laajennusalueiden rata-alueiden suojavallit ja ampumataskut tulee rakentaa valmiiksi ennen toiminnan aloittamista niillä.
Ympäristövaikutusten tarkkailu ja pilaantumisen ehkäiseminen
- Ampumaradalta lähtevästä ojasta tulee ottaa vesinäyte 6:n vuoden välein syksyllä. Seuraava tarkkailuvuosi on 2026. Näytteestä tulee määrittää liukoiset lyijy-, antimoni-, kupari-, arseeni- ja sinkkipitoisuudet sekä pH, sameus ja DOC. Tuloksia tulkittaessa tarkastellaan lyijyn osalta biosaatavaa pitoisuutta. Tarkkailusta saadut, analysoidut tulokset on toimitettava tiedoksi
kunnan valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä.Tulosten perusteella voidaan määrätä lisänäytteenotosta tai tarkkailun muuttamisesta tiheämmäksi tai harvemmaksi.
- Taustavallien uudistus- ja parannustöitä tehtäessä tulee huomioida taustavalliin kertyneet haitta-aineet. Jäte tulee toimittaa sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jätelain mukainen lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.
- Ampumaradalla tulee olla asianmukainen ja riittävän lajittelun ja jätteiden hyödyntämisen mahdollistava jätehuolto. Ampumaratatoiminnassa on noudatettava alueen kulloinkin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista eikä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
BAT
- Luvan haltijan tulee olla riittävästi selvillä ampumaratojen parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon uudistusten yhteydessä.
Toiminnasta raportoiminen
- Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa seuraavista tiedoista:
- harjoitus- ja kilpailupäivät
- laukausten lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä
- laajennusalueen rakennustyön aikana käytetyt pilaantumattomat maa-ainekset (laatu, määrä, luovuttaja)
- ympäristötarkkailun tulokset
- toiminnasta kertyneiden jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka. Jätekirjanpito tulee säilyttää jätelain mukaisesti kuusi (6) vuotta.
- tiedot poikkeavista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä.
Vuosiyhteenveto edellisen vuoden kirjapidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Toiminnan lopettamista ja muuttamista koskevat määräykset
- Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta.
- Toiminnan päättyessä alueelta on poistettava jätteet ja ampumaradan rakenteet. Toiminnan lopettamisen jälkeen ampumarata-alueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja tarvittaessa maaperä tulee puhdistaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Luvanhaltijan tulee pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta.
Perustelut
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Puolangan kunnan ympäristölupaviranomainen katsoo, että tämän päätöksen määräysten ja hakemuksessa annettujen tietojen mukaisesti toimittaessa ampumaratatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.
Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristösuojelulain (527/2014) 52 §:n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimenpiteet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Lupapäätöksessä on otettu huomioon kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama lausunto, jätetty muistutus, ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus.
Sijoituspaikkaa voidaan pitää toimintaan soveliaana eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräykset 1-4 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta lähimmille häiriintyville kohteille olisi mahdollisimman vähäinen. Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta tarpeen vaatiessa voidaan selvittää toiminnasta aiheutuva todellinen melutaso.
Lupaääräyksellä 5 varmistetaan, etteivät ulkopuoliset mene ampumarata-alueelle ja rata-alueen turvallisuus säilyy.
Lupamääräyksellä 6 varmistetaan, että ampumaradalla on vastaava henkilö, joka on selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen sisällöstä. Ampumaradan ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi ja viranomaisten yhteydenpidon helpottamiseksi on tarpeen, että toiminnalle on nimetty ympäristöasioista vastaava henkilö, joka tuntee toimintaan liittyvät säännökset ja määräykset sekä huolehtii kirjanpidosta.
Lupamääräykset 7-12 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta
ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen.
Lupamääryksellä 13 varmistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan
käyttäminen.
Lupamääräys 14 on annettu viranomaisen tiedonsaannin
turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin.
Lupamääräys 15 on annettu, koska toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia olemassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta.
Lupamääräys 16 on annettu, jotta toiminnan päättyessä alueenkunnostustoimenpiteet tulevat tehdyksi.
Vastaus lausuntoon ja muistutukseen
Terveydensuojeluviranomaisen antama lausunto ja asianosaisen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4,7 ja 9.
Luvan voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi (YSL 87 §).
Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
Päätöksen täytäntöönpano
Luvanvaraista toimintaa ei saa ympäristönsuojelulain 198 §:n mukaan aloittaa tai muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen.
Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle (YSL 199 §).
Puolangan Ampujat ry on esittänyt toimintansa jatkamista nykyisellään ja keskeytyksettä, kunnes hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristölupapäätös on lainvoimainen. Hakija myös katsoo, ettei vakuutta tarvitse asettaa, koska ottaen huomioon ampumaradan toiminnan pitkä historia suhteessa tässä kysymyksessä olevaan ajanjaksoon (mahdollinen muutoksenhaku) radan käytöstä ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaran lisääntymistä.
Toimintaa voidaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa nykyisellään lupapäätöstä noudattaen, koska kyseessä on pitkään toiminut ja edelleen käytössä oleva ampumarata. Uusien rakenteiden rakentamista ja toimintojen aloittamista ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. YSL 199 §:n mukaista vakuutta ei ole tarpeen asettaa ottaen huomioon ampumaradan pitkä historia suhteessa muutoksenhakuaikaan, ympäristöviranomainen katsoo että merkittävää ympäristön pilaantumista ei kyseisen ajanjakson aikana ehdi tapahtua.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 6-8, 11-12, 14-17, 22-23, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 94,142, 170, 172, 190-191, 198-199, 205 § ja Liiteen 1 taulukko 2.
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4,11, 14 ja15 §.
Jätelaki (JL 646/2011) 8, 12, 13, 15,29, 72-73, 91, 118, 120 ja 122 §.
Valtioneuvoston asetus jätteistä (JäteA 978/2021) 7, 10 ,25 ja 33 §.
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §.
Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997).
Ympäristöministeriö: Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta 2014.
Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, Puolangan kunta KH § 64/2002.
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tästä päätöksestä peritään Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaisen taksan 7 §:n mukaisesti 250 € lisättynä kuulutuskuluilla. Maksu perustuu Puolangan kunnanhallituksen hyväksymään Puolangan kunnan ympäristölupaviranomaiseen taksaan.
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Päätös hakijalle ja Kainuun ELY- keskuksen ympäristövastuualueelle, sekä ilmoitukset päätöksestä Puolangan kunnan web-sivulle, Puolanka-lehteen ja niille asianosaisille, joille on lähetetty ilmoitus hakemuksen kuulutuksesta.
Päätöksen antaminen
Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä antopäivästä, jolloin kuulutus päätöksestä on julkaistu.
Toimialajohtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy päätösehdotuksen valmistelijan esityksen mukaisesti
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
Täytäntöönpano: Pöytäkirjaotteet; Ely-keskus, hakija
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |